Helmi Pekkola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helmi Dagmar Pekkola (13. joulukuuta 1886 Pornainen8. lokakuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.

Pekkolan vanhemmat olivat kansakoulunopettajat Henrik Johan Pekkola ja Anna Maria Sparvin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1905 Porvoon yhteiskoulusta ja valmistui 1907 kansakoulunopettajaksi Jyväskylän opettajaseminaarista. Hänen veljiään olivat jääkäri Sulo-Weikko Pekkola, kalterijääkäri, opettaja Jalmari Pekkola sekä tutkija Väinö Pekkola.

Helmi Pekkola toimi kansakoulunopettajana Porvoossa 1909-1922.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nyplättyjä pitsejä, koonnut ja selityksillä varustanut Helmi Pekkola. WSOY 1925
  • Aino Kotilan tarina. Gummerus 1929
  • Hauska kesä. Gummerus 1929
  • Kolmanteen ja neljänteen polveen. Gummerus 1930
  • Kiva kouluvuosi. Gummeruksen nuorten kirjasto n:o 43. Gummerus 1931
  • Voittojen tiellä : romaani lähetystyöstä. Gummerus 1932
  • Kilvoittelija ja todistaja : rouva de la Mothe Guyon, Thomas C. Upham'in kirjoittaman elämäkerran mukaan kertonut Helmi Pekkola. Suomen lähetysseura, Helsinki 1933
  • Satuja. WSOY 1933
  • Jumalan poluilla Islamin erämaassa, toimittanut Helmi Pekkola. WSOY 1934

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.