Heliumpallopojan tapaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

15. lokakuuta 2009 coloradolaiset Richard ja Mayumi Heene päästivät heliumilla täytetyn pallon ilmaan ja väittivät että heidän kuusivuotias poikansa Falcon oli pallon mukana. Tiedotusvälineissä kerrottiin ufoa muistuttavan pallon lentävän yli kahden kilometrin korkeudessa. Tapaus herätti maailmanlaajuista huomiota, ja Falconista alettiin käyttää lempinimeä "heliumpallopoika" ("Balloon Boy")[1].

Viranomaiset sulkivat Denverin kansainvälisen lentokentän, ja useita kansalliskaartin helikoptereita osallistui poliisien ohella takaa-ajoon. Useita tunteja kestäneen ja 80 kilometriä kantaneen lennon jälkeen pallo laskeutui 19 kilometriä koilliseen Denverin lentokentästä. Poika ei ollut pallon kyydissä, ja viranomaiset aloittivat laajat etsinnät siinä pelossa, että poika olisi pudonnut pallosta lennon aikana.

Myöhemmin iltapäivällä kerrottiin, että Falcon olikin piileskellyt koko ajan oman kotinsa ullakolla. Tapausta alettiin pian epäillä huijaukseksi ja julkisuustempuksi. Falcon sanoi vanhemmilleen eräässä haastattelussa, että "tehän sanoitte että tämä tehdään shown takia"[2].

Joulukuussa vanhemmat tuomittiin lyhyisiin vankeusrangaistuksiin, isälle 90 päivää ja äidille 20, sekä 36 000 dollarin vahingonkorvauksiin viranomaisen harhauttamisesta. New York Postin vahvistamattoman arvion mukaan pojan "pelastusoperaatio" aiheutti noin kahden miljoonan dollarin kustannukset.[3]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isä Richard Heene on eräänlainen huonosti menestynyt näyttelijä ja koomikko, tee-se-itse -mies ja amatööritieteilijä, jonka harrastuksiin kuuluu myrskybongaus. Hän on mm. ajanut moottoripyörällä tornadoon ja lennellyt lentokoneella hurrikaani Wilman lähettyvillä. Perheessä on kolme lasta, jotkä isä on usein ottanut mukaan harrastuksiin, kuten esim. ufojahteihin.[4]

Perhe on esiintynyt kaksi kertaa Vaimot vaihtoon -tosi-tv-ohjelmassa, toisella kertaa fanien suosikkivalintana ohjelman sadanteen jaksoon. Ohjelmassa Heene esitteli uskomuksiaan, joiden mukaan ihmiset polveutuvat avaruusolennoista, ja suunnitteli kotitekoisten lentävien lautasten lähettämistä myrskyihin.

Heene on yrittänyt saada tv-kanavia kiinnostumaan hänen ideoimastaan tosi-tv-sarjasta Science Detectives, jossa selvitettäisiin "tieteen mysteerejä". Vaimot vaihtoon -sarjan tuottaja sanoi, että tuotantoyhtiö luopui hankkeesta skandaalin vuoksi.[5]

Heliumpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Richard Heene kertoi ufonmuotoisen pallon olleen varhainen prototyyppi kokeessa, jonka tarkoituksena oli testata vaihtoehtoista liikkumismuotoa, jossa ihmiset voisivat "ajaa ulos autotallista ja leijua ruuhkien yläpuolella" parinkymmenen metrin korkeudessa.

Pallo oli halkaisijaltaan 6,1 metriä, korkeutta 1,5 metriä. Se oli teipattu yhteen ohuesta muovista ja päällystetty alumiinifoliolla. Pallon eheänä pysyminen oli varmistettu narulla ja ilmastointiteipillä. Pohjaan oli kiinnitetty vanerista ja pahvista tehty laatikko, johon Falconin väitettiin ryömineen.[6]

Internet ja mediahuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapaus uutisoitiin laajasti eri puolilla maailmaa. TV-yhtiöiden helikopterit lähettivät suoraa videokuvaa pallon liikkeistä ja pelastusoperaatiosta. Heliumpallopojasta tuli netti-ilmiö, jota seurattiin reaaliaikaisesti blogeissa, spekuloitiin, tehtiin kuvanmuokkauksia ja vitsejä jo siinä vaiheessa kun pojan kohtalosta ei ollut vielä selvyyttä. "Balloon boy" oli Googlen suosituin haku, ja 34 hakua 40:stä suosituimmasta liittyi Falcon Heeneen ja tähän tapaukseen.[7]

Mediakritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Editor & Publisher -julkaisu totesi maastoetsintöjen ollessa vielä käynnissä, että vasta pallon laskeutumisen jälkeen uutiskanavilla mainittiin ensimmäisen kerran olevan "vahvistamatonta", että Falcon olisi ollut pallossa alunperinkään. Median taustatutkimuksen laatu ei saanut hyvää arvosanaa, journalismin ja tosi-tv:n eron sanottiin unohtuneen, ja lasten käyttö uutisjutuissa herätti epäilyksiä.

Mediatutkija Robert Thompsonin mukaan taustalla oli kaksi tekniikkaan liittyvää syytä: satelliittiautojen avulla kuvaa voidaan lähettää mistä tahansa paikasta, ja materiaalia voidaan näyttää lukemattomilla eri kanavilla sekä internetissä.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]