Helios Airwaysin lento 522

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helios Airwaysin lento 522
Tietokoneella luotu kuva onnettomuuskoneesta Kreikan ilmavoimien F-16-koneiden tarkastettavana.
Tietokoneella luotu kuva onnettomuuskoneesta Kreikan ilmavoimien F-16-koneiden tarkastettavana.
Yhteenveto
Päivämäärä 14. elokuuta 2005
Onnettomuustyyppi matkustamon paineen häviäminen johti lentäjien hypoksiaan ja sitä kautta polttoaineen loppumiseen ja maahansyöksyyn
Tapahtumapaikka Marathon, Ateena, Kreikka
Lähtöpaikka Larnakan kansainvälinen lentoasema
Välilaskupaikka Eleftherios Venizelosin kansainvälinen lentoasema
Määränpää Ruzyněn kansainvälinen lentoasema
Kuolleita 121
Eloonjääneitä 0
Lentokone
Lentokoneen malli Boeing 737-31S
Lentoyhtiö Helios Airways
Rekisteritunnus 5B-DBY
Matkustajia 116
Miehistöä 5

Helios Airwaysin lento 522 oli kyproslaisen Helios Airwaysin matkustajakone Boeing 737-31S:n lento, joka törmäsi 14. elokuuta 2005 kello 12.04 vuoreen Ateenan pohjoispuolelle matkallaan Kyprokselta Kreikkaan.

Kaikki 121 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat. Kreikan TV-uutisten julkistamien, Kreikan ilmavoimien tekemään tarkastuslentoon perustuvien tietojen mukaan matkustajakoneen ollessa vielä ilmassa sen lentäjät ja matkustajat olivat tajuttomia. Koneen stuertti, jolla oli kannettava happilaite ja joka oli vasta aloittanut lentotunnit, yritti ilmeisesti ohjata konetta osaamatta kuitenkaan kytkeä autopilottia pois päältä. Tämä myös saatoi johtua siitä, että happivajeessa aivot toimivat ikäänkuin olisi alkoholin vaikutuksen alaisena. Hän ei myöskään osannut käyttää koneen radiota saadakseen apua. Kone oli kiertänyt kehää 3 tuntia, minkä jälkeen polttoaine loppui ja moottorit sammuivat. Tämä tapahtui juuri kun näytti siltä, että stuertti sai koneen ohjaukseensa.

Turman syyksi varmistui automaattisen paineistusjärjestelmän jättäminen manuaalitilaan edellisen huollon yhteydessä. Myös pienet yksittäiset tekijät vaikuttivat turmaan. Mm. lentäjien virhearviointi varoitusäänestä voidaan lukea osasyyksi onnettomuuteen. Lentäjät tulkitsivat varoitusäänen johtuvan ylikuumenemisesta, vaikka todellisuudessa varoitusääni varoitti paineen alenemisesta. Jos lentäjät olisivat ymmärtäneet paineen alenevan, olisi voitu laskea lentokone n. 3000 metrin lentokorkeuteen, jossa paineistusjärjestelmää ei tarvita tai lentäjät olisivat voineet yksinkertaisesti pistää katkaisijasta automaattinen paineistusjärjestelmä päälle. Paineistuksen menettäneenäkin koneella voi lentää, mutta happinaamarit pitää ottaa heti käyttöön, koska ilmanpaineen pudotessa uhkaa nopeasti tajuttomuus. Helioksen turmakoneen tajuttomilla lentäjillä oli happinaamarit myös päällä, mutta varahappijärjestelmä toimii vain rajallisen ajan. Matkustajilla varahappijärjestelmä toimii vain noin 15 minuuttia. Koneen stuertti, jonka ei alun perin pitänyt olla lennolla (vaan oli mukana hänen tyttöystänsä vuoksi), oli entinen erikoisjoukkojen sotilas. Hän käytti matkustajien happivaroja edetessään koneen peräosasta etuosaan, ja tämän jälkeen hän käytti kannettavaa happilaitetta. Stuertilla ei ollut kokemusta kyseisestä konetyypistä. Kone oli lentänyt vielä noin 1,5 tuntia happinaamarien putoamisen jälkeen. Matkustajat eivät olleet aivokuolleita turman hetkellä, vaan olisivat selvinneet tutkimusten mukaan mikäli kone olisi saatu turvallisesti alas. Myös koneen lämmitysjärjestelmä oli romahtanut, koska ikkunoissa oli kuuraa. Matkalentokorkeudessa vallitsi -55°C:n pakkanen.

Onnettomuuden jälkeen Helios Airways lopetti vapaaehtoisesti toimintansa. Turmakone oli valmistunut vuonna 1999. Uhrien omaiset vaativat Boeing-yhtiöltä 76 miljoonan euron korvauksia, asia on käsittelyssä edelleen.

Kanadalainen tv-sarja Mayday (joka käsittelee lento-onnettumuuksia, sekä niiden syitä ja seurauksia), teki kyseisestä onnettomuudesta jakson nimeltä "Ghost Plane".

Helios Airwaysin lennon 522 reitti onnettomuuspäivänä.