HelMet-kirjasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HelMet-kirjasto
Logo
Logo
Sijainti Helsingin seutu
Perustettu 1976
Kokoelman koko 3,4 miljoonaa teosta
63 kirjastoa
kuusi kirjastoautoa
yksi lehtisali
Lainauksia vuodessa yli 17 miljoonaa
Asiakkaita käyntien määrä vuodessa n. 17 miljoonaa, joista verkkokäynnit yli 5 miljoonaa
Johtaja

Espoo: Jaana Tyrni
Helsinki: Tuula Haavisto
Kauniainen: Piritta Numminen

Vantaa: Mikko Vainio
Työntekijöitä 900 työntekijää
Kotisivut
Pasilan kirjavarasto.

HelMet-kirjasto (Helsinki Metropolitan Area Libraries) on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen muodostama kirjastojen verkosto.

Yhteiset käyttösäännöt ja kirjastojärjestelmä mahdollistavat yhteiskäytön. Kaikissa toimipisteissä käy sama kirjastokortti. Aineistoa voi tilata toiseen toimipisteeseen, ja palauttaminen, varaaminen ja uusiminen onnistuu kaikissa kirjastoissa. Esimerkiksi espoolaiskirjastosta lainatun teoksen voi siis palauttaa Helsingissä sijaitsevaan kirjastoon ja päinvastoin.

Yhteensä HelMet-kirjastolla on 63 toimipaikkaa ja kuusi kirjastoautoa. Seudullinen kirjavarasto sijaitsee Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Varastokokoelmaan kuuluu yli 200 000 kirjaa ja yli 900 aikakauslehden vuosikertoja, jotka on sijoitettu 844 m²:n varastotilaan. Musiikkiaineistoa on varastoitu Tikkurilan kirjastossa sijaitsevaan HelMet-musiikkivarastoon.

Vuonna 2011 HelMet-kirjastoista lainattiin 16,9 miljoonaa aineistokappaletta. Lainoja kertyi 16,2 asukasta kohti. Kävijöitä kirjastoissa 2011 oli 11,1 miljoonaa. Kokoelmissa oli lähes kolme ja puoli miljoonaa nidettä.lähde?

HelMet-aineistohaun käyttö kasvoi 5,7 prosenttia vuonna 2011. HelMet-verkkobrändi oli Taloustutkimuksen vuosittaisen selvityksen mukaan Suomen toiseksi arvostetuin verkkobrändi heti Googlen jälkeen.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1976 lähtien. Tuolloin hankittiin ensimmäinen yhteinen atk-pohjainen lainausjärjestelmä. 1980-luvulla asiakkaat saivat seudullisen yhteisen kirjastokortin.

Vuonna 2002 otettiin käyttöön kolmas yhteinen kirjastojärjestelmä. Millennium-järjestelmän käyttöönottokokemukset ja ominaisuudet innostivat yhteistyön tiivistämiseen. HelMet-palvelun myötä syntyi yhteinen kokoelma, joka on koko seudun asukkaiden ahkerassa käytössä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.