Heinrich Matthias von Thurn

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matthäus Merian vanhempi, Kreivi Heinrich Matthias Thurn-Valsassina, kuparipiirros, 1662

Heinrich Matthias Thurn-Valsassina (24. helmikuuta 156728. tammikuuta 1640 Pärnu), Thurnin ja Valsassinan kreivi, Karlstejnin linnakreivi sekä Velishin ja Pärnun herra, oli böömiläinen aatelinen ja sotilas, joka päätyi ruotsalaisten palvelukseen Baltiaan.

Hänen vanhempansa olivat kreivi Frans Thurn-Valsassina ja tämän toinen vaimo kreivitär Barbara Schlick-Passaun.

Katolisten ja protestanttien välien kiristyessä Böömissä Thurn oli kiihkeästi protestanttien puolella. Hän johti Prahassa joukkoa, joka aloitti kolmikymmenvuotisen sodan heittämällä keisari Matiaksen kaksi ministeriä (Slavata ja Martinic) ikkunasta. Hän johti tapahtumasta alkanutta Böömin kapinaa (1618–1625), joka oli sodan ensimmäinen vaihe. Vuonna 1620 hän osallistui rykmentinkomentajana Valkeavuoren taisteluun Ferdinand II:ta vastaan.

Thurn oli Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin palveluksessa vuodesta 1629, muun muassa Inkerinmaan kuvernöörinä.[1] Hän otti ruotsalaisten puolella osaa muun muassa Lützenin ja Nördlingenin taisteluihin. Albrecht von Wallenstein pakotti hänet antautumaan johtamansa 8 000 miehen vahvuisen ruotsalaisen armeijan kanssa Sleesiassa 10. lokakuuta 1633, mutta Thurn vapautettiin pian. Sotilasuransa jälkeen hän asettui Pärnuun, silloiselle Ruotsin Liivinmaalle, jonka kreiveiksi Kustaa Aadolf hänen perheensä läänitti. Hänet on haudattu Tallinnan tuomiokirkkoon.

Hänen pääperillisensä oli hänen jo kuolleen poikansa kreivi Frans Bernhard Thurn-Valsassinan poika Henrik Thurn-Valsassina, josta tuli Pärnun kreivi ja Tallinnan linnoituksen komentaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Childs, John: Warfare in the Seventeenth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.