Heinrich Lenz
Wikipedia
| Heinrich Lenz | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 12. helmikuuta 1804 Tartto, Viro, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 10. helmikuuta 1865 Rooma, Italian kuningaskunta |
| Asuinpaikka | Venäjänkeisarikunta |
| Kansalaisuus | Virolainen |
| Sukujuuret | Baltiansaksalainen |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Instituutti | Pietarin yliopisto |
| Tutkinnot | Tarton yliopisto |
| Saavutukset | Lenzin laki |
Heinrich Friedrich Emil Lenz (myös Emil Khristianovitš Lenz; 12. helmikuuta 1804 – 10. helmikuuta 1865) oli vironsaksalainen fyysikko. Hänet tunnetaan kehittämästään sähködynamiikan laista, joka on nimetty hänen mukaansa Lenzin laiksi.
Käytyään peruskoulun 1820 Lenz siirtyi opiskelemaan kemiaa ja fysiikkaa Tarton yliopistoon. Hän matkusti Otto von Kotzebuen kanssa tämän kolmannella maailmanympärysmatkalla 1823–1826. Matkalla hän tutki ilmasto-oloja ja meriveden fysikaalisia ominaisuuksia.
Matkan jälkeen Lenz siirtyi työskentelemään Pietarin yliopistoon, jossa hän myöhemmin toimi matematiikan ja fysiikan dekaanina 1840–1863. Sähkömagnetismin tutkimuksensa hän aloitti 1831, ja Lenzin lain lisäksi hän tutki Joulen lakia. Venäjällä lakia kutsutaankin Joulen–Lenzin laiksi.
