Heinätavi
Sivulta puuttuu
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
| Heinätavi | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Anas querquedula Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Heinätavi Wikispeciesissä |
Heinätavi (Anas querquedula) on sorsien heimoon kuuluva lintulaji.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Heinätavi on yleensä noin 37–41 cm pitkä. Juhlapukuisen koiraan harmaa kuve ja niskaan asti ylettyvä valkea silmäjuova ovat parhaita tuntomerkkejä, naaraan ja nuoren määrittäminen on vaikeampaa. Siipipeili on vihertävä ja sitä reunustaa valkea poikkiviiva. Siiven etureuna on vaaleansininen (vanha koiras), vaaleanharmaa (vanha naaras) tai sinertävän harmaa (nuori koiras), mistä lajin erottaa syksyisin tavista. Nuorella naaraalla siiven etureuna on tummanharmaa. Naaraan ja nuoren päässä olevat voimakkaammat tummat ja vaaleat juovat sekä nokantyven vaalea täplä erottavat ne tavista. Nokka on hieman isompi ja muoto romuluisempi kuin tavilla. Soidinääni nariseva "krrrr", hieman kuin kamman pärisyttäminen.
Vanhin suomalainen rengastettu heinätavi on ollut 8 vuotta 5 kuukautta 4 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 14 vuotta 6 kuukautta vanha lintu.
[muokkaa] Levinneisyys
Heinätavin parimäärä on noin n. 1 000—4 000yksilöä. Sitä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kanta vaihtelee huomattavasti vuosittain. Euroopassa pesii lähes 100 000 paria. Suomen parimääräksi arvioidaan noin 3500 paria, mutta kanta vaihtelee voimakkaasti ja voi olla alimmillaan vain vähän yli 2000 paria. Venäjällä pesii 570 000 – 960 000 ja Turkissa 500 – 1 000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Heinätavi viihtyy rehevillä lintujärvillä ja merenlahdilla. Suomessa kanta painottuu etelään ja hyville lintujärville.
[muokkaa] Lisääntyminen
Heinätavi rakentaa pesänsä ruoikkoon tai sarojen, kortteiden ja muun kasvillisuuden kätköön. Naaras munii touko-kesäkuussa 8–10 kellertävää munaa, joita se hautoo n. 22 vuorokautta.
[muokkaa] Ravinto
Heinätavin pääasiallista ravintoa ovat veden pieneliöt ja vesikasvien siemenet.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Anas querquedula IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
