Heinähattu ja Vilttitossu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sarjan ensimmäisen osan kansikuva

Heinähattu ja Vilttitossu ovat Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittaman lastenkirjasarjan päähenkilöt. Ensimmäinen Heinähattu ja Vilttitossu -kirja julkaistiin vuonna 1989. Sarjaa ovat kuvittaneet Markus Majaluoma ja Salla Savolainen.

Nopolat ovat kertoneet Heinähatun ja Vilttitossun olevan yhteydessä heidän omiin lapsuudenkokemuksiinsa.[1] Osa kirjojen tapahtumista puolestaan perustuu kommelluksiin, joita Nopoloille on sattunut aikuisena. Esimerkiksi Heinähattu ja Vilttitossu loman tarpeessa -kirjassa oleva kohtaus, jossa Kattilakosken lapset aiheuttavat hämmennystä laivaristeilyllä, on saanut innoituksensa Sinikan pojasta, jonka perässä Tiina ja Sinikka ovat joutuneet kiipeämään pallomereen, mistä poika vielä pääsi karkaamaan polkuautolla tax free -myymälään ennen kuin hänet saatiin kiinni. Suurin osa kertomuksista on kuitenkin täysin keksittyjä. Kirjat sisältävät runsaasti dialogia, koska Nopolat luovat tarinat puhumalla keskenään. Tiina eläytyy usein Vilttitossun rooliin ja Sinikka on Heinähattu.[2]

Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset palkittiin Anni Swan -mitalilla vuonna 2003 ja Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela Pirkanmaan Plätällä vuonna 2006. Yleisradion joulukalenteri vuonna 1993 perustui Heinähattu ja Vilttitossu -kirjoihin,[3] ja lisäksi kirjojen pohjalta on tehty useita näytelmiä ja elokuvia.

Tarinoiden päähenkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinähattu ja Vilttitossu ovat Kattilakosken perheen tyttäret. Heinähatulla on aina olkihattu päässä, ja siksi häntä kutsutaan Heinähatuksi. Vilttitossu käyttää aina vilttitossuja, koska hänen jalkansa palelevat. Heinähattu on tunnollinen ja kiltti tyttö, mutta räväkkä Vilttitossu saa usein yllytettyä isosiskonsa tempauksiinsa mukaan. Tyttöjen lisäksi Kattilakosken perheeseen kuuluvat Hanna-äiti ja Matti-isä sekä pikkuveli Petteri Matti Kasimir, jota kutsutaan yleensä vain Pojaksi. Hanna on kotiäiti ja Matti epäkäytännöllinen tutkija. Sinikka Nopola olisi alun perin halunnut, että Hannan ja Matin nimet olisivat olleet Vilppu ja Mielikki.[2]

Kattilakoskien kanssa samalla kadulla asuvat Alibullenin neidit, Helga ja Halise, joiden luona Heinähattu ja Vilttitossu käyvät usein kylässä. Alibullenin neitien luona tytöt saavat syödä herkkuja ja katsoa televisiota, jota kotona ei ole. Tärkeitä henkilöitä kirjoissa ovat myös poliisit Isonapa ja Rillirousku. Hanna taas pitää poliiseja ja Alibulleneita höppänöinä. Kattilakoskien luona vierailee toisinaan Vaari, joka on Matin isä. Hahmoihin kuuluu myös Mummi, jota ei ole kirjoissa koskaan nähty. Mummi ja Vaari asuvat kauempana maalla, ja Poika on usein heidän luonaan ja mukana tarinoissa vain isovanhempien lähettämissä kirjeissä. Muita hahmoja ovat rikolliset Tiirikka-Taina, Kassaholvi-Helvi ja Sorkkarauta-Salonen.

Kirjasarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heinähattu ja Vilttitossu (1989)
Heinähattu ja Vilttitossu eivät halua asua enää kotona, koska siellä on tylsää ja ruoaksi on vain kummallisia kasvispöperöitä. Muualla asiat olisivat varmasti paremmin, ja tytöt lähtevät matkaan. He tapaavat Alibullenin neidit sekä Elvis Staran ja joutuvat tekemisiin myös poliisien kanssa. Lopulta kuitenkin koti-ikävä yllättää.
  • Heinähattu, Vilttitossu ja vauva (1990)
Perheeseen on tulossa vauva. Hanna pesee ja desinfioi koko talon, ja pesuun joutuu Vilttitossun järkytykseksi myös Valtteri-nalle. Vilttitossu ei ole muutenkaan kovin innoissaan uuden perheenjäsenen aiheuttamista muutoksista ja päättää hankkiutua vauvasta eroon, jotta asiat kotona palautuisivat ennalleen.
  • Heinähattu, Vilttitossu ja vaari (1991)
Vaari tulee yllättäen kyläilemään. Lapset ovat innoissaan, mutta Hanna kyllästyy pian vaarin passaamiseen ja päättää hankkia töitä. Hanna ryhtyy Knapperware-konsultiksi. Perheen elämää sotkevat lisäksi jalanjäljet, joita ilmestyy pihalle öiseen aikaan. Poliisit kutsutaan selvittämään asiaa.
Vilttitossun mielestä on se aika vuodesta, jolloin lapset ovat velttoja ja väsyneitä - loman tarpeessa. Lomaa vietetään aluksi kotosalla, mutta yllättäen Kattilakosken perhe pääsee Ruotsin-laivalle. Merellä myrskyää, joten lomasta ei tulekaan aivan rauhallista. Onkohan Kattilakosken perheellä sormensa pelissä, kun pallomeri vierii karkuteille?
Kattilakosken perhe valmistelee joulua: imeltää perunalaatikkoa ja muistaa köyhiä. Vaari kertoo tarinaa riihitontusta, jota pitää lepytellä hyvillä herkuilla. Talossa alkaakin tapahtua kummia: kellarista katoaa harva se päivä ruokaa. Syyllisiksi epäillään vuorollaan kaikkia perheenjäseniä ja jopa Alibullenin neitejä sekä tunnettua herkkusuuta, poliisi Isonapaa. Vai olisiko ruokavaras itse tonttu?
  • Heinähattu ja Vilttitossu rosvojahdissa (1995)
Heinähatun ja Vilttitossun kesä saa uuden käänteen, kun Alibullenin neidelle tulee vieraaksi ”hankalahoitoinen” Torsti Tattari. Samaan aikaan neitien tontilla käynnistyvät arkeologiset kaivaukset. Eräänä yönä rautakautisesta kalmistosta katoaa arvokas koru. Isonapa ja Rillirousku vangitsevat yhden Kattilakosken perheen jäsenistä, mutta kaikki eivät usko vangitun syyllisyyteen. Heinähattu, Vilttitossu ja Torsti syöksyvät hurjaan rosvojahtiin, jonka loppuvaiheissa tarvitaan Alibullenin neitien karateiskuja.
  • Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa (1997)
Vilttitossukin on jo aloittanut koulun. Hän kuitenkin pinnaa, koska häntä kiusataan. Alibullenin neidit kertovat hoitaneensa kouluaikoinaan koiria ja kissoja. Vilttitossu päättää myös ruveta ulkoiluttamaan eläimiä, ja jättää ilmoituksen lyhtypylvääseen. Vilttitossun asiakkaiden koirat eivät kuitenkaan ole kaikkein helpoimpia talutettavia. Lisäksi kylällä alkaa liikkua varas.
  • Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö (1999)
Heinähatusta tuntuu, että kotona suositaan Vilttitossua. Äiti keksii Vilttitossun kanssa uusia leikkejä, ja kun Vilttitossu vielä voittaa urheilukilpailun huijaamalla, Heinähattu suuttuu ja lakkaa puhumasta. Vanhemmat ovat ihmeissään tytön puhumattomuudesta, ja tämä lähetetään Alibullenin neidin luokse saamaan kukka-, vesi- ja taikinaterapiaa. Samaan aikaan poliisit Isonapa ja Rillirousku etsivät merkillistä Littoisten riiviötä. Ainoa johtolanka on polulta löytynyt punainen lettinauha.
  • Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (2001)
Kattilakosket lähtevät viettämään kesälomaa vuokraamalleen huvilalle. Naapuriin ilmaantuu erikoinen veljespari. He esittäytyvät Rubensin veljeksiksi, joista toinen on säveltäjä ja toinen taidemaalari. Heinähatun ja Vilttitossun mielestä mökkinaapureissa on kuitenkin jotain epäilyttävän tuttua. Hanna puolestaan on innoissaan taiteellisista naapureista, ja hän toivoo perheen pojan lahjakkuuden puhkeavan esiin säveltäjän vaikutuksesta.
  • Heinähattu, Vilttitossu ja tanssiva konstaapeli (2003)
Hanna ja Matti ovat lähteneet "Opi hiljentymään" -kurssille. Heinähattu ja Vilttitossu asuvat sen ajan Alibullenin neitien luona. Vilttitossu näkee valokuvan, jossa Helga ja Halise ovat morsiusneitoina. Vilttitossu innostuu asiasta ja haluaa itsekin morsiusneidoksi. Hän kirjoittaa Heinähatun kanssa kosintakirjeen Halisen puolesta. Halise vain ei itse tiedä olevansa morsian. Kosintakirje aiheuttaa hämmästystä myös saajassaan.
  • Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela (2005)
Hanna on lukenut uudesta ruokavaliosta, jonka mukaan kaikkien olisi syötävä omien silmiensä väriin sopivaa ruokaa. Tämän perusteella Vilttitossu ei saisi syödä kampelaa. Tyttö on kuitenkin sitä mieltä, että kampelaa ei häneltä kielletä ja lähtee onkimaan. Heinähattu ei haluaisi lähteä veneellä järvelle, muttei myöskään uskalla jättää siskoaan yksin. Veneestä putoaa vahingossa toinen airo, ja tytöt ajautuvat pelottavan Erakkosaaren rantaan. Kun vanhemmat huomaavat tyttöjen kadonneen, matkaan lähtee hieman erikoinen pelastuspartio.
  • Heinähatun ja Vilttitossun kaksitoista kuuta (2006)
Kirjassa on kaksitoista tarinaa, yksi joka kuukaudelle. Laskiaisena mennään pulkkamäkeen, juhannuksena tehdään taikoja, syksyllä käydään sienimetsässä sekä ruskaretkellä ja ennen joulua täytyy tietenkin kirjoittaa Joulupukille. Uusina hahmoina tarinoissa ovat Keikkulan kaksoset, jotka ovat kovia härnäämään toisia.
  • Heinähattu, Vilttitossu ja Kalju-Koponen (2012)
Vilttitossu suuttuu Heinähatulle, koska isosisko väittää hänen olleen vauvana kalju. Minä kostan tämän sille lettipäälle, Vilttitossu päättää. Seuraavana yönä Heinähattu menettää lettinsä, ja pikkusisko väittää erään jyrsijän napsaisseen ne poikki. Siitäkös Heinähattu suuttuu! Vilttitossu saa vakuutettua konstaapeli Isonavalle, että joku kaljupäinen henkilö on leikannut Heinähatun letit. Sen täytyy olla se kuuluisa varas, Kalju-Koponen, Isonapa päättelee oitis.
  • Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen (2013)
  • Heinähattu ja Vilttitossu runoilijoina (2015)
  • Heinähattu, Vilttitossu ja jouluvintiö (2017)
  • Heinähattu, Vilttitossu ja hupsu enkeli (2018)
  • Heinähattu, Vilttitossu ja kana (2019)

Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TV-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Vuosi Ohjaaja
Heinähattu ja Vilttitossu joulun jäljillä 1993 Maija Asikainen

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Vuosi Ohjaaja
Heinähattu ja Vilttitossu 2002 Kaisa Rastimo
Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset 2017 Anna Dahlman
Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen 2020 Lenka Hellstedt
Heinähattu, Vilttitossu ja kana 2024 Reetta Aalto

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Loivamaa, Ismo (toim.): Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Kirjastopalvelu Oy, 1995. ISBN 951-692-353-4.
  2. a b Havaste, Paula (toim.): Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija. BTJ Kirjastopalvelu, 2004. ISBN 951-692-555-3.
  3. http://www.yle.fi/lapset/juhlavuosi/joulukalenteri/index.html
  4. Heinähattu, Vilttitossu ja Pamela-täti 2015. Riihimäen Nuorisoteatteri Ry. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 22.12.2015.