Heikki Tavela
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kaarle Heikki Erkki Tavela (3. maaliskuuta 1932 Tampere – 23. kesäkuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja elinkeinoelämän järjestövaikuttaja. Hänet tunnettiin myös gastronomian harrastajana, ja häntä pidetään Hyvät herrat -tv-sarjan kauppaneuvos Johannes Paukun esikuvana. Hänellä oli pääkonsulin arvonimi.
Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tavela loukkaantui pahasti 16-vuotiaana työtapaturmassa pudottuaan kesätöissä ollessaan rakennustyömaan hissikuiluun, mutta toipui tästä onnettomuudesta. Koulunkäynti jäi lukion keskeyttämiseen. Sen jälkeen hän työskenteli Pohjoismaiden Yhdyspankissa, mutta työsuhde päättyi 1950-luvun lopulla erimielisyyksiin työnantajan kanssa.
Hän osti 1960-luvun alussa muovituotteita valmistavan Oy MK-Tuote Ab:n, joka kasvoi nopeasti pienestä pajasta kannattavaksi vientiyritykseksi. Yritys rupesi valmistamaan pankkien säästölippaita, mutta tuli tunnetuksi myös muovisten mainoslahjojen, kalusteiden, vaateripustimien ja Ristomatti Ratian suunnittelemien Palaset-tuotteiden valmistuksesta.[1]
Tavelan ajatuksilla oli käyttöä liike-elämässä. Hän toimi luottamustehtävissä eri useissa järjestöissä ja yrityksissä – muun muassa Suomen ulkomaankauppaliitossa. Hän omisti myös osan helsinkiläisestä hotelli Palacen ravintolasta. Hän kuului myös sanomalehti Uuden Suomen taustavoimiin ja oli aktiivinen taustavaikuttaja Kansallisessa Kokoomuksessa.
Hän oli yhdistämässä johtamaansa pienten ja keskisuurten yritysten järjestöä Teollisuudenharjoittajain Liittoa Teollisuuden Keskusliittoon (TKL, vuodesta 2005 alkaen Elinkeinoelämän keskusliitto EK). Hän vaikutti voimakkaasti pk-teollisuuden asemaan aikana, jolloin omistaja-yrittäjiä vieroksuttiin eikä heidän merkitystään kansakunnan hyvinvoinnille ymmärretty. Hän oli 1968–1996 Suomen ulkomaankauppaliiton hallituksessa ja varapuheenjohtajana. Viimeksi hän sai julkisuutta elokuussa 2009 Kansallisen Kokoomuksen puoluerahoittajana.
Tavelalle myönnettiin pääkonsulin arvonimi vuonna 1986.[2]
Läskisoosiklubi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tavela harrasti gastronomiaa nuoruudestaan alkaen ja tuli tunnetuksi alan kriittisenä luennoitsijana ja kirjoittajana. Hän on ollut Suomen Gastronomisen Seuran varapuheenjohtajana.
Hotelli Palacen Heikki-kabinetissa kokoontui vuodesta 1989 alkaen joka kuukauden viimeisenä perjantaina lounaalle elinkeinoelämän päättäjistä koostunut Läskisoosiklubi. Siihen kuuluivat klubin vetäjänä toimineen Tavelan lisäksi ainakin Teollisuuden ja työantajien liiton entinen puheenjohtaja Johannes Koroma, Nokian pääjohtaja Jorma Ollila, UPM-Kymmenen hallituksen puheenjohtaja Vesa Vainio, Pohjolan hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs ja Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos. Klubi sai nimensä siitä, että lounaalla pääruokana oli aina läskisoosi ja kuoriperunat. Lounaan isäntänä oli kukin klubilainen vuorollaan ja hän saattoi myös kutsua mukaan myös vieraita, ei kuitenkaan naisia. Lounaat olivat lähinnä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia eikä niihin liittynyt puheita tai esitelmiä.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antti-Pekka Pietilä: Oikean Paukun tarina. Tasavallan takapiru pääkonsuli Heikki Tavela. Gummerus 1992
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heikki Tavelan elämäkerta Kansallisbiografiassa
- Juha Merimaa : Poikien kanssa klubilla. Ylioppilaslehti 17/2004 26.11.2004
- Puoluerahoittajat Tavela, Fagernäs ja Piippo tunnettuja liikemiehiä. Helsingin Sanomat 12.8.2009
- Larnemaa, Ritvos, Hedenström: Suomalainen ruokaretki, s. 58-74. Tammi 2001
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Laalo, Kalevi: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 164–166. Hämeenlinna: Muoviyhdistys ry, 1990. ISBN 951-9271-23-6.
- ↑ Tasavallan Presidentin myöntämät Pääkonsulin arvonimet. Keitä ovat saajat? Itsenäisyyden alusta. 22.09.2009. iGS Arkisto, Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 20.10.2012. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
