Heikki Patomäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heikki Patomäki maaliskuussa 2011.

Heikki Patomäki (s. 15. tammikuuta 1963 Helsinki) on politiikan tutkija ja kansainvälisen politiikan professori Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella.[1]

Patomäki vietti nuoruutensa Kuopiossa. Joensuusta matematiikan ja fysiikan parista Turkuun siirryttyään hän aloitti yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa taloustieteen pääaineopiskelijana. Valmistuttuaan hän oli kolme vuotta tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa ja siirtyi sen jälkeen Britanniaan.[2] Hän oli maailmanpolitiikan ja -talouden professori Nottingham Trent Universityssa. Hän toimii myös globalisaation ja globaalien instituutioiden innovaatioprofessorina RMIT-yliopistossa Melbournessa.

Patomäen tutkimusalueisiin kuuluu yhteiskuntatieteiden filosofia ja erityisesti kriittinen realismi sekä globaali poliittinen taloustiede (global political economy), rauhantutkimus ja demokratisaatio.

Patomäki on ottanut julkisessa keskustelussa kantaa Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan ja Tobinin veron puolesta. Hän on niin ikään kritisoinut opetusministeriön ajamaa yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää ja jätti tämän takia laitoksen esimiehen tehtävän, koska ei halunnut osallistua ohjelman toteuttamiseen[3].

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Patomäki oli Vasemmistoliiton ehdokkaana ja sai 1 311 ääntä.[4] Patomäki toimi myös puolueen asiantuntijana kesän 2011 hallitusneuvotteluissa. Hänet valittiin vasemmistoliiton puoluehallitukseen vuonna 2013.[5]

Patomäen puoliso on Katarina Sehm-Patomäki. Patomäellä on neljä lasta.[1] Hänen isänsä on Kuopion yliopiston fysiikan emeritusprofessori Lauri Patomäki.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmamme rajat. Katsaus maailmanpolitiikan kriittiseen tutkimukseen. Tampere: Suomen rauhantutkimusyhdistys, 1992. ISBN 951-9091-12-2.
  • Vain kauppakumppaneita? EU, Venäjä ja EU:n ulkosuhteiden rakenteistuminen. Helsinki: Ulkopoliittinen instituutti, 1996. ISBN 951-769-057-6.
  • Patomäki, Heikki & Minkkinen, Petri: Yhdentymisen ja rahaunionin politiikkaa. Suomi ja Emu globaalissa poliittisessa taloudessa. Helsinki: Like, 1997. ISBN 951-578-538-3.
  • Tobinin veron toteutus. Kohti oikeudenmukaisempaa ja demokraattisempaa globaalia taloutta. Heikki Patomäki yhteistyössä Katarina Sehm-Patomäen ja neuvontantajaryhmän kanssa: Christian Chavagneux ym. The Network Institute for Global Democratisationin tutkimushanke. Julkaisun aikaisempi versio ilmestyi nimellä The Tobin Tax. How to Make It Real. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1999. ISBN 951-578-708-4.
  • Democratising Globalisation. The Leverage of the Tobin Tax. London: Zed Books, 2001. ISBN 1-85649-870-0.
  • Patomäki, Heikki & Teivainen, Teivo: Globaali demokratia. Helsinki: Gaudeamus, 2003. ISBN 951-662-879-6.
  • Yliopisto oyj. Tulosjohtamisen ongelmat – ja vaihtoehto. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-942-3.
  • Uusliberalismi Suomessa. Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32562-9.
  • The Political Economy of Global Security. War, Future Crises and Changes in Global Governance. London, New York: Routledge, 2008. ISBN 978-0-415-47979-0.
  • Eurokriisin anatomia. Mitä globalisaation jälkeen?. Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-128-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakkarainen, Timo: ”Lamahan on vasta alkamassa”. Iltalehti, 14.10.2008, s. 7. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.3.2011.
  2. Mäkinen, Esa: Nyt puhuu johtava anti-intellektuelli. Helsingin Sanomat, 17.5.2008, s. C3.
  3. Avoin kirje rehtorille 8.3.2005. Heikki Patomäki. Viitattu 26.3.2011.
  4. Helsingin vaalipiiri 20.4.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 20.4.2011.
  5. ”Vasemmistoliitto sitoutettu moniin uusliberaaleihin tavoitteisiin” 8.10.2013. Kansan Uutiset. Viitattu 10.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]