Heikki Gummerus
Eino Henrik Gummerus (11. syyskuuta 1893 Nivala – 28. maaliskuuta 1918 Tampere) oli suomalainen jääkärivaravääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä August Gummerus ja Greta Ruuska.[1][2]
Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kansakoulun käynyt maanviljelijä Nivalasta liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 7. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Jatkokoulutusta Gummerus sai Libaussa 25. maaliskuuta 1917 alkaen.[1][2]
Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Suomen sisällissota
Hän astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 varavääpeliksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan aluksi joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 24. maaliskuuta 1918 alkaen joukkueenjohtajaksi 2. Jääkärirykmentin 6. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan ja vain neljä päivää myöhemmin hän kaatui Tampereen Kalevankankaalla 24-vuotiaana. Gummerus haudattiin Nivalan sankarihautaan.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995.
- Toim. Suomalainen, Sundvall, Olsoni, Jaatinen: Suomen jääkärit II, Oy Sotakuvia Kuopio 1933
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
   |
|