Hebefreeninen skitsofrenia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hebefreeninen skitsofrenia on yksi skitsofrenian muodoista. Se on ennusteeltaan niistä huonoin ja puhkeaa tavallisesti noin 15–25-vuotiaana.[1] Keskimäärin siihen sairastuvat potilaat ovat noin 20-vuotiaita.

Hebefreeniselle skitsofrenialle tyypillistä oireita ovat esimerkiksi tunteiden latistuminen, sosiaalinen eristäytyminen ja ajatushäiriöt. Aistiharhat ja harhaluulot ovat monesti lieviä eivätkä hallitse taudinkuvaa. Varhaisia oireita saattavat olla hypokondrisuus ja paranoidiset ajatukset.[2] Sairauden ennustetta heikentää negatiivisten oireiden nopea eteneminen. Yleensä hebefreniaan sairastuvalla nuorella on aiemminkin ollut vahvasti skitsoidinen ja syrjäänvetäytyvä luonne.[2] Sairastumisen riskiä kasvattavat masennuksen ja psykoosin esiintyminen suvussa.[3]

Hebefreenisen skitsofrenian esiintyvyys vaihtelee maittain. Se on teollistuneissa maissa yleisempi kuin kehitysmaissa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa esiintyvyys on verrattain vähäinen.[4]

Tästä skitsofrenian sairausmuodosta käytetty nimi hebefreeninen tulee nuoruuden jumalattaren Heben nimestä. Tämä taas viittaa sairauden varhaiseen alkamisikään.

Koska hebefrenia etenee nopeasti, se on yleensä vaikeahoitoinen. Jo parin vuoden kuluttua sairauden toteamisesta potilaan tunteet saattavat olla täysin latistuneet, hänen puheensa on vaikeasti ymmärrettävää eikä häneen saa kunnolla kontaktia. Kyseessä on krooninen sairaus, jonka oireita voidaan lieventää antipsykoottisella lääkityksellä. Yleensä vaaditaan sairaalahoitoa. Myös hoidettuun hebefreniaan liittyy psykoosioireiden uusiutumisen riski.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ICD-10 tautiluokituksen mukaan Käypä hoito. 2005. Kustannus Oy Duodecim. Arkistoitu 8.3.2007. Viitattu 30. heinäkuuta 2007. (suomeksi)
  2. a b Kristiina Nikkola: Psykiatriaa sairaanhoitajille: 4. Skitsofrenia 14.3.2001. Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Arkistoitu 23.3.2010. Viitattu 30. heinäkuuta 2007. (suomeksi)
  3. Paul Ballas: Schizophrenia - disorganized type Medline Plus. 10. heinäkuuta 2007. Viitattu 30. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  4. Schizophrenia Tiscali.reference. 2007. Research Machines plc. Arkistoitu 10.9.2006. Viitattu 30. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.