Hawaii, Oslo
| Hawaii, Oslo | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Erik Poppe |
| Käsikirjoittaja | Harald Rosenløw Eeg |
| Tuottaja | Finn Gjerdrum |
| Säveltäjä | John Erik Kaada, Bugge Wesseltoft |
| Kuvaaja | Ulf Brantås |
| Leikkaaja | Einar Egeland |
| Tuotantosuunnittelija | Astrid Sætren |
| Pukusuunnittelija | Maria Bohlin |
| Lavastaja | Astrid Sætren |
| Pääosat |
Trond Espen Seim Jan Gunnar Røise Evy Kasseth Røsten |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Norja |
| Tuotantoyhtiö | Paradox Spillefilm |
| Ensi-ilta |
 24. syyskuuta 2004 22. huhtikuuta 2005 |
| Kesto | 125 min |
| Alkuperäiskieli | norja |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Hawaii, Oslo on vuonna 2004 ensi-iltansa saanut Erik Poppen ohjaama norjalainen draamaelokuva.[1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva tapahtuu yhden helteisen vuorokauden aikana Oslossa, jossa tarinan kymmenisen päähenkilöä ajautuu tietyllä hetkellä törmäyskurssiin. Heitä ovat psyykkiseen hoitolaitokseen joutunut nuorukainen, hänen vankilasta päässyt isoveljensä, sydänvikaisen vauvan saanut aviopari, ambulanssinkuljettaja, itsemurhaa yrittänyt äiti ja kaksi kadulle hyljättyä pikkupoikaa. Harhailijoiden tärkeänä risteysasemana toimii Hawaii-niminen ravintola.[2]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Sanomien Tapani Maskula sanoi elokuvan kuuluvan Altmanin Short Cutsin (1993) aloittamaan monista limittyvistä tarinoista koostuvien elokuvien aaltoon. Hawaii, Osloon on kuitenkin hänestä koottu liikaa samanarvoisia henkilöhahmoja, että ohjaaja selviytyisi niistä kunnialla. Elokuvaan on myös laitettu liikaa viittauksia muihin elokuviin, kuten Berliinin taivaan alla (1987) ja Magnolia (1999), ja turhaa sälää kuten kikkailevia kaleidoskooppikuvia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Markku Varjola (toim.): Elokuvien ensi-illat Suomessa 2000-2007 (PDF) Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry.. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 18.11.2012.
- ↑ a b Maskula, Tapani: Toisiaan koskettavat kohtalot Turun Sanomat. 21.5.2005. Arkistoitu 16.4.2019. Viitattu 16.4.2019.