Hatšatur Abovjan
Hatšatur Abovjan (arm. Խաչատուր Աբովյան, 1805 Kanakerin kylä Jerevanin lähellä – 1848) oli armenialainen kirjailija ja kansanvalistaja.
Hatšatur Abovjan syntyi köyhtyneeseen aatelisperheeseen. Hän opiskeli Etšmiadzinin luostarissa, Nersesjan seminaarissa Tbilisissä vuosina 1824–1826 sekä Tarton yliopistossa vuosina 1830–1836. Vuonna 1837 Abovjanista tuli Tbilisin kihlakuntakoulun valvoja ja vuonna 1843 hän siirtyi vastaavaan tehtävään Jerevaniin. Abovjanin kuolema on edelleen mysteeri: hän poistui kotoaan 14. huhtikuuta 1848 ja katosi jäljettömiin.[1]
Abovjanin tuotannolla oli suuri merkitys armenialaisen kirjallisuuden kehitykselle. Hän kirjoitti romaaneja, kertomuksia, näytelmiä, runoja sekä tieto- ja lastenkirjallisuutta. Muinaisarmenialaisen kirjakielen grabarin asemasta hän käytti teoksissaan elävää kansankieltä muodostaen perustan nykyarmenian kirjakielelle. Abovjanin merkittävin teos on romaani Verk Hajastan (”Armenian haavat”, 1841), joka kuvaa armenialaisten vapaustaistelua Venäjän ja Iranin välisen sodan aikana vuosina 1826–1828. Kirjallisen työnsä ohella Abovjan kamppaili nykyaikaisen maallisen koulutusjärjestelmän puolesta papiston ylläpitämiä kirkkokouluja vastaan.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kratkaja literaturnaja entsiklopedija: Hatšatur Abovjan feb-web.ru. Viitattu 21.10.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hatšatur Abovjan Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
