Hassisen kone

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hassisen kone
(1979–1982)
Tiedot
Tyylilaji: uusi aalto
progressiivinen rock
suomirock
punk
ska
reggae
Kotipaikka: Joensuu, Suomi
Laulukieli: suomi
Jäsenet
Ismo Alanko laulu, kitara, sello, kosketinsoittimet
Jussi Kinnunen basso
Harri Kinnunen rummut
Reijo Heiskanen kitara
Eero ”Safka” Pekkonen kosketinsoittimet
Antti Seppo saksofoni
Hannu Porkka lyömäsoittimet
Jukka Orma kitara
Levy-yhtiöt
Hilse-levyt  
Poko Rekords  

Hassisen kone oli suomalainen, Joensuusta lähtöisin ollut rockyhtye, joka perustettiin vuoden 1979 lopulla. Yhtye aloitti uuden aallon punkilla, mutta alkoi kehittyä loppua kohden progressiiviseen suuntaan.

Hassisen koneen kaikkia kolmea varsinaista albumia pidetään suomalaisen rockin klassikoina, kuten monia Hassisen koneen laulujakin ("Levottomat jalat", "Rappiolla", "Harsoinen teräs", "Jurot nuorisojulkkikset", "Tällä tiellä", "Rajat" jne.). Hassisen koneen musiikillinen muutos oli nopeaa; Täältä tullaan Venäjä -albumin punkhenkistä ilmaisua seurasi nopeasti Rumien sävelien jälkeen suorastaan progressiivinen rock albumilla Harsoinen teräs.

Yhtye nimesi itsensä kotikaupungissaan olleen ompelukoneliikkeen mukaan. Liikkeen uskovainen johtaja suuttui yhtyeen nimestä, ja yhtye vaihtoikin nimensä joksikin aikaa muotoon 'Kassisen kone' [1]. Yhtyeen saavutettua mainetta yritys muutti nimekseen Joensuun Konepalvelu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkutaipale ja maine (1979–1980)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hassisen kone perustettiin joulukuussa 1979, ja se tähtäsi rockin SM-kisoihin. Yhtye voitti Oulussa järjestetyn kisan uuden aallon sarjan maaliskuussa 1980. Saman vuoden keväällä alkoi yhtyeen levytysura, jolloin se julkaisi ensisinglen "Hassisen kone / Kolumpia orkesteri". Tämä single julkaistiin Hilse-levyt-levymerkillä. Muut yhtyeen julkaisut julkaisi Poko Rekords. Alkuperäisessä kokoonpanossa soittivat Ismo Alanko (kitara ja laulu), Reijo Heiskanen (soolokitara), Jussi Kinnunen (bassokitara) ja Harri Kinnunen (rummut).

Ensimmäinen albumi, Täältä tullaan Venäjä, ilmestyi vuonna 1980, ja se sisälsi myyntilistoille nousseen kappaleen "Rappiolla" ja myös aikaisemmin julkaistun "Hassisen kone" -kappaleen.

Rumia säveliä ja uusia jäseniä (1981)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen albumi Rumat sävelet (1981) merkitsi siirtymistä musiikillisesti monimutkaisempaan suuntaan, joka kuului esimerkiksi hittikappaleissa "Jurot nuorisojulkkikset" ja "Tällä tiellä". Toinen albumi oli sävyltään varsin synkkä monien kappaleiden käsitellessä olemassaolon tuskaa ja jopa apokalyptisiä visioita. Levy sai paremmat arvostelut kuin yhtyeen esikoislevy ja Yleisradion musiikkitoimittajat valitsivat LP:n vuoden kotimaiseksi kevyen musiikin levyksi ja Soundi-lehti vuonna 2005 neljänneksi parhaaksi suomalaiseksi populaarimusiikin levyksi.

Kesinä 1981 ja 1982 yhtye oli mukana Tuuliajolla-risteilyllä Saimaalla ja esiintyi ensimmäisestä kiertueesta tehdyssä dokumenttielokuvassa Saimaa-ilmiö. Loppuvuodesta 1981 yhtyeessä tapahtui miehistönvaihdoksia. Hassisen koneeseen tuli peräti neljä uutta jäsentä: Eero "Safka" Pekkonen (kosketinsoittimet), Antti Seppo (saksofonit), Hannu Porkka (lyömäsoittimet) sekä kitaristi Reijo Heiskasen korvannut Jukka Orma.

Viimeinen albumi ja yhtyeen hajoaminen (1982)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1982 julkaistiin yhtyeen kolmas ja viimeinen studioalbumi Harsoinen teräs, jonka tunnetuin kappale on "Levottomat jalat". Albumilla oli paljon progressiivisia elementtejä, jotka muun muassa edellä mainitussa kappaleessa ovat selvästi esillä.

Hassisen kone hajosi elokuussa 1982 kyllästyttyään soittamaan keikoilla vain ensimmäisten levyjen hittibiisejälähde?, mutta soitti kuitenkin kiertueensa loppuun.

Hassisen koneen jälkeen (1983-)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hassisen koneen hajoamisen jälkeen sen keulahahmo Ismo Alanko perusti Jukka Orman ja muun muassa Rock'n'Roll Bandista tutun Affe Forsmanin kanssa ensin iskelmämusiikkia uudelleen sovittaneen, kaksi keikkaa soittaneen Iskelmätaivas-projektin ja myöhemmin Sielun Veljet -yhtyeen. Myöhemmin Alanko jatkoi soolouralle. Soolokitaristi Reijo Heiskanen on sittemmin soittanut muun muassa Värttinässä ja basisti Jussi Kinnunen Freud Marx Engels & Jungissa ja Wigwamissa. Rumpali Harri Kinnusen myöhempiin yhtyeisiin on kuulunut muun muassa Sleepy Sleepers. Eero Pekkonen on soittanut Hassisen koneen jälkeen muun muassa Popedassa ja tehnyt teatterimusiikkia, ja Jukka Orma on Sielun Veljissä soittamisen lisäksi muun muassa julkaissut sooloalbumin ja toiminut studiomuusikkona sekä soitinrakentajana. Hannu Porkka soittaa lyömäsoittimia Joensuun kaupunginorkesterissa. Antti Seppo toimii biokemian tutkijana New Yorkissa.

Hassisen koneen alkuperäinen kokoonpano Jukka Ormalla vahvistettuna teki kesällä 1983[2] tai 1984[3] muutaman juhannuskeikan. Yhtye esiintyi myös vuonna 1993.[4] Se esiintyi vuonna 2000 alkuperäisessä kokoonpanossaan Joensuussa. Keikalla vieraili myös suuren kokoonpanon muusikot Ormaa lukuun ottamatta. Tapahtuma julkaistiin DVD:nä seuraavana vuonna. Yhtyeen levyt julkaistiin uudelleen digitaalisesti remasteroituna vuonna 2004.

Kokoonpanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1979–1981[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1981–1982[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

Live-albumit

Kokoelma-albumit

Kokoelmalevy, mukana myös tuolloin harvinaisia single-raitoja ja kaksi ennen julkaisematonta raitaa, toisena levynä on High Tension Wire -LP.
Kuuden kappaleen kokoelma-EP.
CD-kokoelma.
Kuuden CD:n boxi, joka sisältää yhtyeen koko tuotannon.

DVD:t

Singlet

  • Hassisen kone / Kolumbia-Orkesteri  (1980, Hilse Kustannus)
  • Rappiolla / Kulkurin iltakalja  (1980)
  • Jurot nuorisojulkkikset / Raha ratkaisee / Läskit lompakot  (1981)
  • On jouluyö, nyt laulaa saa / Jouluvappujuhannus  (1981)
  • Hiljaa virtaa veri / Muoviruusuja omenapuissa III  (1982)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. (Hilse 1/1980)
  2. Jurot Nuorisojulkkikset -boksin vihko, s. 18
  3. Jurot Nuorisojulkkikset -boksin vihko, s. 29
  4. http://www.elvisry.fi/artikkeli/jussi-kinnunen-moni-ilmeinen-muusikkopersoona

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]