Harry Von Tilzer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Von Tilzer nuottijulkaisun kannessa 1916.

Harry Von Tilzer, alk. Harold Gumm (8. heinäkuuta 1872 Detroit10. tammikuuta 1946 New York), oli yhdysvaltalainen pianisti, säveltäjä ja musiikkikustantaja. Hän nousi pinnalle laulunkirjoittajana New Yorkissa 1890-luvulla ja perusti 1900-luvun alussa oman musiikkikustantamonsa, joka julkaisi hänen omien sävellystensä lisäksi myös muun muassa Irving Berlinin ja George Gershwinin tuotantoa. Von Tilzerin tunnettuja sävellyksiä ovat muun muassa ”My Old New Hampshire Home”, ”On a Sunday Afternoon”, ”Wait till the Sun Shines, Nellie” ja ”I Want a Girl Just Like the Girl That Married Dear Old Dad”.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harold Gumm syntyi Detroitissa ja vietti lapsuutensa Indianapolisissa. Hän opetteli pianonsoittoa nuoresta iästä lähtien. 14-vuotiaana hän lähti kotoa ja liittyi kiertelevään sirkukseen.[1] Ennen pitkää hän alkoi säveltää musiikkia ja esiintyä näyttelijänä ja pianistina eri burleskiryhmissä. Hän päätyi New Yorkiin vuonna 1892.[2]

Von Tilzerin valisema taiteilijanimi juontui hänen äitinsä tyttönimestä Tilzer, johon hän lisäsi von-etuliitteen saadakseen nimen kuulostamaan ylevämmältä. Myös hänen neljä veljeään, mukaan lukien lauluntekijä Albert Von Tilzer, vaihtoivat ennen pitkää sukunimensä Von Tilzeriksi seuraten Harryn esimerkkiä.[1]

Uran alku laulunkirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Wait till the Sun Shines, Nellie” -kappaleen nuottivihon kansilehti.

New Yorkissa Von Tilzer lauloi ja soitti pianoa kapakoissa.[1] Hänen ensimmäinen julkaistu kappaleensa, Andrew B. Sterlingin sanoittama ”My Old New Hampshire Home”, muodostui hitiksi vuonna 1892.[2]

Rodullisiin stereotyyppeihin perustuva coon song -tyylilaji oli 1800-luvun loppupuolella suosiossa, ja Von Tilzerinkin varhainen tuotanto sisälsi useita siihen lukeutuvia kappaleita. Niihin kuuluvat muun muassa ”De Swellest Ladie’s Coon in Town” (1897), ”The Coldest Coon in Town” (1899) ja ”Mammy’s Kinky-Headed Coon” (1899).[1]

Vuonna 1899 Von Tilzer otettiin yhtiökumppaniksi Maurice Shapiron ja Louis Bernsteinin musiikkikustantamoon, jonka nimeksi tuli Shapiro, Bernstein & Von Tilzer.[2] Kustantamo saavutti menestystä seuraavana vuonna Von Tilzerin sävellyksellä ”A Bird in a Gilded Cage”.[1][2]

Musiikkikustantaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1902 säveltäjä päätti lähteä omilleen ja perusti oman kustannusyhtiönsä, Harry Von Tilzer Music Companyn.[1][2] Heti samana vuonna hän julkaisi useita menestyksekkäitä sävellyksiään: ”On a Sunday Afternoon”, ”In the Sweet Bye Bye”, ”The Mansion of Aching Hearts”, ”Jennie Lee”, ”I Wants to Be an Actor Lady” ja ”Down on the Farm”.[1][3]

Ennen pitkää Von Tilzer tuli yhdeksi 1900-luvun alun vaikutusvaltaisimmista kustantajista Tin Pan Alleyllä, ja hänet tunnettiin kyvystään järjestää julkisia tempauksia musiikin markkinoimiseksi.[1] Omien sävellystensä lisäksi hän julkaisi muun muassa Irving Berlinin ja George Gershwinin varhaisimpia kappaleita.[3]

Von Tilzerin vuoden 1905 sävellys ”Wait till the Sun Shines, Nellie” oli hitti ja se on nauhoitettu myöhemmin useita kertoja. Muun muassa Bing Crosby äänitti oman versionsa vuonna 1941. Vuonna 1911 suureksi hitiksi nousi Von Tilzerin ”I Want a Girl Just Like the Girl That Married Dear Old Dad”.[3] Von Tilzerin viimeisiksi menestyskappaleiksi jäivät vuoden 1917 ”Give Me the Moonlight, Give Me the Girl” ja vuoden 1925 ”Just Around the Corner”.[1]

Von Tilzer vetäytyi musiikkielämästä 1920-luvun puolivälissä, jazzin aikakauden ollessa täydessä käynnissä. Hän kuoli hotellihuoneessaan New Yorkissa tammikuussa 1946.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Arwulf, Arwulf: Harry Von Tilzer Allmusic. Viitattu 25.5.2012. (englanniksi)
  2. a b c d e Harry Von Tilzer Songwriters Hall of Fame. Viitattu 25.5.2012. (englanniksi)
  3. a b c Hardy, Phil: ”Harry Von Tilzer”, The Faber Companion to 20th Century Popular Music. Faber and Faber Ltd, 2001. ISBN 0-571-19608-X. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]