Harry Chapin
| Harry Chapin | |
|---|---|
![]() Chapin vuonna 1978 |
|
| Syntynyt | 7. joulukuuta 1942 |
| Kuollut | 16. heinäkuuta 1981 (38 vuotta) |
| Kotipaikka | |
| Aktiivisena | 1964-1981 |
| Tyylilajit | Folk, Folk rock |
| Laulukieli | englanti |
| Ammatit | Muusikko, säveltäjä |
| Soittimet | Laulu, kitara, piano, huuliharppu |
| Levy-yhtiöt | Elektra Records Boardwalk Records Sequel Records DCC Compact Classics Chapin Productions |
| Kotisivut | www.harrychapinmusic.com |
Harry Forster Chapin (7. joulukuuta 1942, New York – 16. heinäkuuta 1981) oli yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä. Hän teki myös merkittävää humanitaarista työtä ja sai tästä hyvästä postuumin Yhdysvaltain Kongressin kultamitalin 7. joulukuuta 1987.
Chapin oli toinen Jim ja Elspeth Chapinin neljästä lapsesta. Pojan vanhemmat ottivat avioeron vuonna 1950. Hän valmistui Brooklyn Technical High Schoolista 1960 ja opiskeli sen jälkeen Yhdysvaltain ilmavoimien akatemiassa sekä Cornellin yliopistossa, josta hän kuitenkin lähti valmistumatta. Alun perin hän suunnitteli uraa dokumenttielokuvien tekijänä.
Chapin äänitti varhaisen albumin veljiensä Tomin ja Steven kanssa. Hänen ensimmäinen debyyttialbuminsa Heads and Tales ilmestyi vuonna 1972, ja siltä julkaistu single "Taxi" nousi Billboardin listan 24. sijalle. Chapinin ainoaksi listaykköshitiksi jäi "Cat's in the Cradle", joka sisältyi artistin neljännelle studiolevylle Verities & Balderdash (1974). "Cat's in the Cradlesta" on esittänyt oman versionsa Ugly Kid Joe. Chapinin Broadway-musikaali The Night That Made America Famous oli vuonna 1975 Tony-ehdokkaana.
Chapinilla oli aviopuoliso Sandra ("Sandy") ja tämän kanssa kaksi yhteistä lasta, Jennifer "Jen" ja Joshua. Sandralla oli myös kolme lasta edellisestä avioliitosta. Chapin menehtyi liikenneonnettomuudessa, jonka uskotaan aiheutuneen sydänkohtauksesta.
Chapinin elämäkerta Taxi: The Harry Chapin Story julkaistiin vuosi hänen kuolemansa jälkeen. Edesmennyt laulaja otettiin 15. lokakuuta 2006 Long Island Music Hall of Fameen.
Hector on tehnyt Chapinin humoristisesta laulusta "Six String Orchestra" suomenkielisen coverversion "Monofilharmoonikko". Tämä versio on kuultavissa vuoden 1977 albumilla H.E.C., ja se julkaistiin aikanaan myös singlenä.
Mika ja Turkka Mali tekivät 1992 Chapinin lauluihin perustuvan albumin Näin käy haaveiden.
Diskografia [muokkaa]
- Chapin Music! (1966, Rock-Land Records)
- Heads & Tales (1972, Elektra)
- Sniper and Other Love Songs (1972, Elektra)
- Short Stories (1973, Elektra)
- Verities & Balderdash (1974, Elektra)
- Portrait Gallery (1975, Elektra)
- Greatest Stories Live (Double Album, 1976, Elektra)
- On the Road to Kingdom Come (1976, Elektra)
- Dance Band on the Titanic (Double Album, 1977, Elektra)
- Living Room Suite (1978, Elektra)
- Legends of the Lost and Found (Double Album, 1979, Elektra)
- Sequel (1980, Boardwalk Records)
- Anthology of Harry Chapin (1985, Elektra)
- Remember When the Music (1987, Dunhill Compact Classics)
- The Gold Medal Collection (1988, Elektra)
- The Last Protest Singer (1988, Dunhill Compact Classics)
- Harry Chapin Tribute (1990, Relativity Records)
- The Bottom Line Encore Collection (1998, Bottom Line / Koch)
- Story of a Life (1999, Elektra)
- Storyteller (1999, BOA Records)
- Onwards and Upwards (2000, Harry Chapin Foundation)
- VH1 Behind the Music: The Harry Chapin Collection (2001, Elektra)
- The Essentials (2002, Elektra)
- Classics (2003, Warner Special Products)
- Heads and Tales / Sniper and Other Love Songs (2004, Elektra. )
- Introducing... Harry Chapin (2006, Rhino Records)
Sivulta puuttuu 