Harry Aikines-Aryeetey

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Harry Aikines-Aryeetey
Harry Aikines-Aryeetey
Maa:  Yhdistynyt kuningaskunta
Miesten yleisurheilu
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Berliini 2009 4 × 100 m
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Zürich 2014 4 × 100 m
Kultaa Kultaa Berliini 2018 4 × 100 m
Kultaa Kultaa München 2022 4 × 100 m
Pronssia Pronssia Zürich 2014 100 m
Maa:  Englanti
Kansainyhteisön kisat
Kultaa Kultaa Gold Coast 2018 4 × 100 m
Kultaa Kultaa Birmingham 2022 4 × 100 m
Hopeaa Hopeaa Glasgow 2014 4 × 100 m

Harry Aikines-Aryeetey (s. 29. elokuuta 1988 Carshalton, Lontoo) on brittiläinen pikajuoksija.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikines-Aryeetey sai hopeaa nuorten Kansainyhteisön kisojen 100 metrin juoksussa Bendigossa 2004[2]. Hän voitti Marrakechin alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa 2005 kultaa sekä 100 metrin että 200 metrin juoksussa. Hän oli ensimmäinen, joka onnistui voittamaan molemmat matkat alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa. 200 metrin juoksussaan hän juoksi uuden ennätyksensä 20,91.[3] Seuraavana vuonna hän sijoittui 100 metrillä eränsä seitsemänneksi Euroopan-cupin superliigassa. Pekingin nuorten MM-kisoissa hän voitti kultaa 100 metrillä ajalla 10,37[1] ja sai pronssia 4 × 100 metrin viestissä[2]. Ulkoratakauden 2007[2] Aikines-Aryeetey oli sivussa selkävamman takia. Hänen toipumisensa vammasta kesti 11 kuukautta.[4]

Aikines-Aryeetey oli 2009 Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa 100 metrillä erässään kolmas[2]. Hän voitti saman matkan alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden Kaunasissa ajalla 10,15[2]. Hän voitti pronssia Yhdistyneen kuningaskunnan joukkueessa Berliinin MM-kisoissa 4 × 100 metrin viestijuoksussa.[5] Hän keskeytti 60 metrin välieräjuoksun sisäratojen MM-kilpailuissa Dohassa 2010[2] ja karsiutui saman matkan alkuerissä Pariisin EM-hallikisoissa 2011[2]. Hän karsiutui Daegun MM-kisoissa 2011 100 metrin välierissä ajalla 10,23. Helsingin EM-kisoissa 2012 hän oli 100 metrillä neljäs.[1]

Aikines-Aryeetey sijoittui Göteborgin 2013 EM-hallikilpailuissa 60 metrillä seitsemänneksi. Saman vuoden Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa hän oli 100 metrin erässään kolmas. Moskovan MM-kilpailuissa hän karsiutui 100 metrin välierissä. Hän saavutti World Relays -kilpailuissa 2014 pronssia 4 × 100 metrin viestissä. Glasgow'n Kansainyhteisön kisoissa 2014 hän karsiutui 100 metrin välierissä ja kuului Englannin hopeajoukkueeseen 4 × 100 metrin viestissä.[2] Zürichin EM-kisoissa 2014 hän oli 100 metrillä kolmas[6] ja kuului kultaa voittaneeseen Britannian pikaviestijoukkueeseen.[2] Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän oli Britannian 4 × 100 metrin viestijoukkueen jäsenenä viides. Hän voitti Euroopan-joukkuemestaruuskilpailuissa 100 metriä 2017. Gold Coastin Kansainyhteisön kisoissa 2018 hän karsiutui 100 metrin välierissä ja juoksi ankkuriosuuden kultaa voittaneessa Englannin pikaviestijoukkueessa.[2] Samana vuonna Yleisurheilun EM-kilpailuissa Berliinissä hän juoksi ankkuriosuuden Ison-Britannian kultaa voittaneessa viestijoukkueessa. Hän kuului Britannian pronssijoukkueeseen World Relays -kilpailujen 4 × 100 metrin viestissä 2019. Toruńin sisäratojen EM-kilpailuissa 2021 hän karsiutui 60 metrin välierissä. Seuraavana vuonna hän juoksi 4 × 100 metrin viestin alkuerissä Englannin joukkueessa Kansainyhteisön kisoissa ja Britannian joukkueessa EM-kilpailuissa. Kumpikin joukkue voitti loppukilpailussa toisella kokoonpanolla kultaa.[2]

Henkilökohtaiset ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet: IAAF[1], Tilastopaja[2]

Ulkoradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]