Harmopystyperä
| Harmopystyperä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Nirkot Notodontidae |
| Alaheimo: | Pystyperät Pygaerinae |
| Suku: | Clostera |
| Laji: | anachoreta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Clostera anachoreta |
|
| Katso myös | |
Harmopystyperä (Clostera anachoreta) on melko harvinainen nirkkoihin kuuluva yöperhonen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harmopystyperän etusiivet ovat pohjaväriltään ruskehtavan harmaat. Siiven tyviosassa erottuu kaksi himmeää, vaaleaa poikkiviirua ja kärkiosassa yksi selkeä valkoinen poikkiviiru. Siiven kärkiosa on etureunastaan laajalti tummanharmaa ja valkoinen poikkiviiru kulkee tummanharmaan alueen läpi. Valkoisen poikkiviirun ulkopuolella siiven takaosassa on kaksi mustaa täplää, joista taaempi on pienempi. Takasiivet ovat kellertävänharmaat ja etusiipiä vaaleammat. Perhosen ruumis on ruskeanharmaa, siipien sävyä tummempi ja keskiruumiin selkäpuolella on kapea mustanharmaa juova. Siipiväli 25–35 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin levinneisyys ulottuu Pohjois-Espanjasta Välimeren alueen ja Keski-Euroopan poikki Aasiaan, aina Japaniin ja Taiwanille saakka. Pohjoismaissa sitä tavataan vakinaisena vain Suomessa, Ruotsissa ja pienellä alueella Norjassa.[3][4] Suomessa harmopystyperää tavataan Oulu-Lieksa-linjan eteläpuolella, mutta havainnot painottuvat etelään, itään ja länsirannikolle. Ahvenanmaalta laji puuttuu. Perhoset ovat lennossa kahtena sukupolvena, joista ensimmäinen lentää toukokuulta kesäkuun loppuun ja toinen heinäkuusta elokuun loppuun.[5][6] Toinen sukupolvi on harvinainen ja syntyy vain lämpiminä kesinä. Yksittäisellä elinpaikalla perhosia tavataan korkeintaan kahden viikon ajan.[3]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harmopystyperä suosii elinpaikakseen pääasiassa valoisia lehti- ja sekametsiä ja metsänreunuksia, joissa kasvaa vanhoja haapoja lämpimillä paikoilla[7], eikä sitä yleensä tavata elinympäristönsä ulkopuolelta. Punapystyperä asuttaa usein samoja paikkoja harmopystyperän kanssa. Tavallisesti perhosia tavataan vain yksitellen ja koiraiden lento alkaa varsin myöhään yöllä, usein vasta puolenyön jälkeen. Koiraat tulevat valolle, mutta naaraat erittäin harvoin. Tämä johtunee naaraiden oleskelusta enimmäkseen korkealla latvustoissa.[3]
Parittelu kestää noin 20 tuntia, jonka ajan koiras roikkuu naaraan peräpäästä ja naaras munii lehtien alapinnoille 100–200 munaa jopa 50 munan ryhmiksi. Toukat elävät aluksi muutaman kymmenen yksilön ryhminä piilottelellen yhteensitomiensa lehtien välissä. Myöhemmin toukat elävät yksin ja vapaina lehdillä. Ne viihtyvät korkeassa ilmankosteudessa ja auringonpaisteessa. Toukkia tavataan harvakseltaan, sillä luultavasti suurin osa niistä elää ylhäällä latvustoissa ja ne ovat aktiivisia lähinnä öisin. Täysikasvuisena toukka tekee kotelokopan yhteensidottujen lehtien väliin ja koteloituu sinne. Syksyllä rakennelma putoaa lehtien mukana maahan ja kotelo on talvehtiva elämänvaihe.[3] Havaittujen perhosten määrä on suurempi runsaslumisten talvien jälkeen ja ilmeisesti huonompina talvina osa koteloista kuivuu pakkasessa.[7]
Ruotsissa harmopystyperä on luokiteltu silmälläpidettäväksi.[8] Norjassa se on uhanalainen.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat haapa (Populus tremula) sekä erilaiset pajut (Salix).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae.. Uppsala: ArtDatabanken, SLU, 2007. ISBN 978-91-88506-58-0. s. 227–228
- ↑ a b Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ Suomen perhostutkijain seura: harmopystyperä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Artfaktablad (ruotsiksi)
- ↑ Artdatabanken (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Vlindernet (hollanniksi)