Harlemin taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harlemin taistelu
Osa Yhdysvaltain vapaussotaa
Rembrandt Pealen maalaama George Washingtonin muotokuva noin vuodelta 1850.
Rembrandt Pealen maalaama George Washingtonin muotokuva noin vuodelta 1850.
Päivämäärä:

16. syyskuuta 1776

Paikka:

New York, New York

Lopputulos:

Amerikkalaiset saivat torjuntavoiton

Osapuolet

Iso-Britannia

Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat

Komentajat

Alexander Leslie

George Washington

Vahvuudet

5 000

2 000

Tappiot

90 kuollutta
300 haavoittunutta

30 kuollutta
100 haavoittunutta

Harlem Heightsin taistelu käytiin Yhdysvaltain vapaussodassa 16. syyskuuta 1776 Yhdysvaltain armeijan ja Ison-Britannian armeijan välillä.

Amerikkalaiskenraalit George Washington, Nathaniel Greene ja Israel Putnam olivat asettaneet yhteensä 2 000 sotilasta maastollisesti korkeisiin asemiin Manhattanin pohjoispuolella. Heitä vastaan hyökkäsi 2 000 sotilaan brittidivisioona kenraali Alexander Leslien johdolla. Amerikkalaiset olivat jo järjestäytyneet koottuun vetäytymiseen miesylivoiman edessä, kun britit soittivat vihollista loukatakseen torvella kettujahdissa käytettyä kutsua. Tämä aiheutti amerikkalaisissa suuttumuksen, joka herätti takaisin heidän taistelutahtonsa ja he pystyivät voitokkaasti pysäyttämään hyökkäyksen.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenraali Washington oli erittäin huolestunut joukkojensa kyvystä taistella kenraali Howen armeijaa vastaan. Askel askeleelta amerikkalaisia ajettiin ahtaammalle, ensin luovutettiin Long Island, sitten Manhattan.

Kenraali Howe tapasi rauhanneuvotteluissa Samuel Adamsin ja Benjamin Franklinin 11. syyskuuta 1776, mutta ne eivät johtaneet tulokseen Howen vaadittua kapinallisia perumaan itsenäisyysjulistuksen.[1]

Amerikkalaiset vetäytyivät aivan saaren pohjoisosaan Fort Washingtonin linnakkeen luona Hudsonjoen rannalle. Washington lähetti everstiluutnantti Thomas Knowltonin tiedustelemaan brittien liikkeitä asemien eteläpuolelta. Knowltonin partio laskeutui ylätasangolta alemmalle tasanteelle ja sieltä toiselle ylätasangolle.[2]

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaisten tiedustelupartio kohtasi brittijoukkoja, joiden kanssa joutui taistelukosketukseen. Ylivoiman edessä partio lähti peräytymään. Brittien painostuksesta amerikkalaiset valmistautuivat vetäytymään. Edetessään britit erehtyivät soittamaan ketunmetsästyksessä käytettyä soittoääntä, jolla ilmoitettiin saaliin olevan saarroksissa. Washington lähetti joukon sotilaitaan brittien houkuttimeksi alhaalla olevalle tasanteelle kahden muun ryhmittymän kiertäessä brittien rintaman oikealta puolelta. Houkuttelu onnistui ja britit jäivät hetkeksi kolmen tulen väliin ja peräytyivät. Brittijoukkojen edelleen vahvistuessa Washington antoi peräytymiskäskyn, koska ei uskonut armeijansa olevan valmis kohtaamaan brittejä täysimittaisessa taistelussa.[3]

New Yorkin palo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vetäytymistä Harlem Heightsiin amerikkalaiset olivat keskustelleet kaupungin rakennusten sytyttämisestä hankaloittamaan brittien kaupunkiin asettumista talven varalle. Aikeesta kuitenkin luovuttiin, mutta Harlem Heightsin taistelujen jälkeen kaupungissa syntyi uhkaava palo 21. syyskuuta 1776, jossa noin 500 taloa eli neljäsosa rakennuksista tuhoutui.[4] Koska palo näytti tuhopoltolta – kaikki hälytyskellot eivät toimineet, sammutussankoja oli rikottu ja palovesisäiliöitä tyhjennetty – britit syyttivät tapahtuneesta patriootteja ja hirttivät amerikkalaisten tiedustelijan Nathan Halen vakoilusta syytettynä ilman oikeudenkäyntiä.[5] Palon syttymissyytä ei saatu koskaan selville.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. September 11, 1776 Historyplace.com. Viitattu 28.12.2006. (englanniksi)
  2. The Battle of Harlem Heights MyRevolutionaryWar. Viitattu 28.12.2006. (englanniksi)
  3. Battle of Harlem Heights U-S-History.com. Viitattu 28.12.2006. (englanniksi)
  4. The Great New York City Fire U-S-History.com. Viitattu 28.12.2006. (englanniksi)
  5. September 22, 1776 Historyplace.com. Viitattu 28.12.2006. (englanniksi)