Harjaneilikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harjaneilikka
Flower006.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Neilikat Dianthus
Laji: barbatus
Kaksiosainen nimi
Dianthus barbatus
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Harjaneilikka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Harjaneilikka Commonsissa

Harjaneilikka (Dianthus barbatus) on kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimon neilikoiden (Dianthus) suvun monivuotinen ruoho. Laji on tunnettu koristekasvina.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjaneilikka kasvaa 20–60 senttimetriä korkeaksi. Kasvi on lähes kalju. Lyhytripsiset lehdet ovat vähintään 10 mm leveitä, tyvestä tupeksi yhteenkasvaneita ja vaihtelevat muodoltaan kapeansoikeista kapeansuikeisiin. Kukinto on lyhythaarainen ja tiheän huiskilomainen. Kukinnon tyvellä on siirottavia tukilehtiä. Kukat ovat isokokoisia. Verhiö on torvimainen ja ulkoverhiöllinen. Terälehdet ovat hammaskärkisiä ja niiden väri voi vaihdella valkoisesta tummanpunaiseen tai punavalkokirjavaan. Lisäteriö puuttuu. Emin vartaloita on kaksi kappaletta. Suomessa harjaneilikka kukkii kesä-elokuussa. Hedelmä on neliliuskaisesti aukeava kota.[1]

Erivärisiä harjaneilikan kukkia.

Harjaneilikka risteytyy ainakin pulskaneilikan (Dianthus superbus) kanssa. Risteymä tunnetaan nimellä lapinneilikka (D. barbatus x superbus).[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjaneilikka on kotoisin Etelä-Euroopasta, mutta on viljelykarkulaisena levinnyt paljon alkuperäistä levinneisyysaluettaan laajemmalle.[1] Esimerkiksi Fennoskandiassa lajia tavataan Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosiin saakka.[3] Suomessa lajia on tavattu villiintyneenä eri puolella maata Oulun korkeudelle saakka.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljelykarkulaisena tai viljelyjääntenä harjaneilikkaa voi tavata esimerkiksi puutarhojen liepeillä ja lähipensaiskoissa.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjaneilikka on yleinen puutarhojen koristekasvi.[1][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, L., Kurtto, A. & Lampinen, R. & Piirainen, M. & Suominen, J. & Ulvinen, T. & Uotila. & P. & Väre, H. (toim.): Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
  • Hämet-Ahti, L. & Suominen, J. & Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Retkeilykasvio 1998, s. 123.
  2. Lutukka 21/2005, s. 48.
  3. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 154.
  4. Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Harjaneilikan (Dianthus barbatus) levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 16.9.2012.
  5. Den virtuella floran: Borstnejlika Viitattu 16.9.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]