Hardangerviulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hardangerviulu

Hardangerviulu (norj. hardingfele) on viulua muistuttava kielisoitin. Se eroaa tavallisesta konserttiviulusta muun muassa ohuemman puuaineksen vuoksi.

Hardangerviulussa on kahdeksan tai yhdeksän kieltä, joista neljää soitetaan jousella ja loput resonanssikielet antavat soittimelle sen luonteenomaisen äänen. Tavanomainen viritys on ADAE, mutta tunnetaan myös ADAC#-viritys, jota pidetään "peikkovirityksenä" tai "paholaisvirityksenä". Edvard Griegin Peer Gyntissä on lisäksi käytetty omia virityksiä. Hardangerviulu on keskeisessä osassa Howard Shoren säveltämän Taru sormusten herrasta -elokuvamusiikin Rohan-teemassa.

Hardangerviulut ovat taidekäsityötä. Niissä on usein naisen tai eläimen päätä esittävä veistosaihe koristeena, samoin puu-upotuksia sekä mustat mustekoristeet.

Nykyaikaisen hardangerviulun keksijänä pidetään Hardangerin Skaarissa vuosina 16691759 elänyttä Isak Nilssen Botnea.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hardangerviulu.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.