Hans Makart
Hans Makart (28. toukokuuta 1840, Salzburg, Itävallan keisarikunta – 3. lokakuuta 1884, Wien, Itävalta-Unkari) oli itävaltalainen taidemaalari, jonka tyylisuuntia olivat historia- ja allegoriamaalaus.
Makart oli itävaltalaisen kamariherran poika. Opiskeltuaan lyhyesti Wienin taideakatemiassa hän oli Karl Theodor von Pilotyn oppilaana 1860–1865. Hän kiersi Euroopan pääkaupunkeja opiskelemassa, mutta palasi Wieniin prinssi von Hohenlohen tarjottua hänelle työtilan vanhassa valimossa. Makart teki valimosta hienon studion, joka oli sisustettu veistoksilla, kukilla, soittimilla ja koruilla, joita hän käytti klassisten naisfiguurimaalaustensa lavasteina. Aikaa myöten Makartin studiosta tuli suosittu seurapiirisalonki Wienissä.
Makartista tuli kuuluisa värikylläisten historiamaalaustensa ansiosta. Vuonna 1879 yksi hänen maalauksistaan oli keisari Frans Joosefin ja vaimonsa Elisabethin hopeahääpäivälahja. Samana vuonna hänestä tuli myös akatemian professori.
Makart kuoli 44-vuotiaana 1884.
