Karies

Hammasytimeen eli pulpaan edennyt karies

Vanha hammaslääkärin pora

Karies eli hammasmätä on hammassairaus, jossa maitohappo syövyttää hampaan kiilteeseen reiän. Sitä aiheuttaa muun muassa Streptococcus mutans -niminen bakteeri, joka tuottaa hiilihydraateista (mm. glukoosista ja sakkaroosista) hammasta syövyttäviä happamia aineenvaihduntatuotteita. Bakteeri tarttuu syljen välityksellä usein jo parin vuoden iässä, esimerkiksi vanhemmalta lasta syöttäessä.

Hampaita suojaavan kovan kiillekerroksen vaurioiduttua hoitamaton karies etenee hammasluussa eli dentiinissä, kunnes saavuttaa hammasytimen eli pulpan. Tällöin hammasydin tulehtuu ja tilasta käytetään nimeä pulpiitti. Pulpiitin oireena on erittäin voimakas särky. Hoitamattomana tulehdus voi edetä hampaan juurikanavan kautta leukaluuhun, jolloin syntyy pieni abskessi eli märkäkertymä.

Hammaslääkärien suosittelemat keinot reikiintymisen välttämiseksi ovat hampaiden harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä, kaikkien hampaanvälien puhdistus hammaslangalla vähintään kahdesti viikossa, mieluiten päivittäin, sokeria tai hapanta ainesta sisältävän ruoan (myös hedelmien ja mehun) hillitty käyttö sekä napostelun välttäminen (korkeintaan viisi syömiskertaa päivässä – jos laittaa vaikka yhden karkin suuhun, tai haukkaa vaikkapa vain palan omenasta, sekin on jo yksi syömiskerta). Lisäksi suositellaan ksylitolipurukumin käyttöä aina aterian jälkeen, joillekin suositellaan yksilöllisen ohjeen mukaan lisäfluoria esimerkiksi tablettien muodossa.

Karieksen kehittymistä edistää myös kuiva suu sekä joidenkin lääkkeiden käyttö.

Näin hammas reikiintyy

Hammaskiille koostuu pystysuunnassa olevista kiilleprismoista, jotka puolestaan ovat rakentuneet pienistä 6-kulmaisista hydroksiapatiittikiteistä.

• Hammasplakin bakteerit tuottavat ravinnon sokereista happoja, jotka liuottavat hampaiden kiillettä (demineralisaatio).
• Bakteerit tunkeutuvat kiilteeseen helpoimmin prismojen välikohdista ja jatkavat levittäytymistä kiilteen pinnan alla edellyttäen, että bakteerit saavat toistuvia sokeriannoksia ravinnokseen.
• Tällainen kiillekaries näkyy paljain silminkin vaalean liitumaisina värimuutoksina hampaissa (liitukaries).

Reikiintymisen estäminen

Fluori pysäyttää kariesvaurion etenemisen ja korjaa jo syntyneitä vaurioita uudelleen kovettamalla hammaskiillettä (remineralisaatio).

• Fluori käynnistää uusien apatiittikiteiden muodostumisen vauriokohdassa. Syntyvät fluoriapatiittikiteet ovat vaikealiukoisempia kuin kiilteen alkuperäiset hydroksiapatiittikiteet.
• Sen ansiosta hampaan haponsietokyky paranee. Fluorin vaikutuksesta syntynyt uusi kiille on siten vahvempaa kuin hampaan alkuperäinen kiille.
• Prismojen päälle saostuu kalsiumfluoridia, josta happohyökkäyksen alkaessa irtoaa fluoria hapon aiheuttaman vaurion korjaamiseksi.
• Ideaalisinta on saada fluoria usein pieninä annoksina, jotta kiilteen pinnalla säilyy jatkuva fluorivarasto.

Fluori ja ksylitoli yhdessä ehkäisevät tehokkaasti hampaiden reikiintymistä. Ksylitoli heikentää kariesbakteerien aineenvaihduntaa ja katkaisee happohyökkäyksen. Fluori taas pysäyttää kariesvaurion etenemisen hampaassa ja korjaa jo syntyneitä vaurioita. Fluori ja ksylitoli siis täydentävät toistensa vaikutusta, koska ne vaikuttavat eri tavoin.

Hampaiden otsonikäsittelyllä on myös saatu lupaavia tuloksia reikiintymisen estämisessä. Otsonikäsittely riittää usein parantamaan karieksen, varsinkin jos hoito annetaan jo alkuvaiheessa ennen kuin hammas on ehtinyt onteloitua. Otsonikäsittelyn jälkeen hammas alkaa mineralisoitua ja kovettua entiselleen, eikä kivuliasta ja invasiivista porausta ja sen jälkeen tehtävää paikkausta tarvita. Vaikka hoitomuodon tehoa on viime vuosina kyseenalaistettu, jatkuvasti ilmestyvät uudet kliiniset tutkimukset pystyvät yhä kiistattomammin osoittamaan hoitomuodon tehon.^lähde?

Lähteet

• Lasten suun terveydenhoito (Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymä)

Aiheesta muualla

• Oulunomahoito.fi, Oulun kaupunki
• Karies Terveyskirjasto.fi