Hakassit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakassit
Тадарлар, Tadarlar
Hakassinaisia kansallispuvuissaan. Hakasseja 1900-luvun alusta. Nuoria hakasseja kansallispuvuissaan
Väkiluku 80 000
Merkittävät asuinalueet
Venäjän lippu Venäjä 75 622 [1]
Ukrainan lippu Ukraina 162 [2]
Kielet hakassi ja venäjä
Uskonnot ortodoksisuus, šamanismi
Sukulaiskansat kirgiisit

Hakassit (hakassiksi Тадарлар, Tadarlar, ven. Хакасы, Hakasy) ovat turkkilais-tataarilainen kansa Etelä-Siperiassa sijaitsevassa Hakassian tasavallassa Venäjällä. Hakasseja on noin 80 000. Hakassien lähin sukukansa on kirgiisit.

Hakasseista on aikaisemmin käytetty monia, osin harhaanjohtavia nimityksiä, kuten Minusinskin tataarit, Abakanin tataarit ja Jenisein turkkilaiset.

Määrä, kieli ja uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan hakasseja oli yhteensä 75 622. Hakassit muodostavat noin 12 prosenttia Hakassian tasavallan väestöstä, missä heitä asui 65 421. Lisäksi heitä asuu jonkin verran ympäröivillä alueilla, kuten Krasnojarskin aluepiirissä (4 489) ja Tuvan tasavallassa (1 219).[1]

Hakassit jakaantuva viiteen heimoon (Beltir, Sagai, Katšin, Koibal ja Kyzyl), joiden kielet eroavat toisistaan melkoisesti, mutta tästä huolimatta heille luotiin 1920-luvulla yhteinen kirjakieli hakassi.

Suurin osa hakasseista harjoitti vielä 1900-luvun alkuun asti omaa šamanismistista uskontoaan, jossa oli vaikutteita buddhalaisuudesta. Ensimmäiset venäläiset lähetyssaarnaajat saapuivat jo 1700-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla hakasseja alettiin käännyttää aktiivisemmin ortodoksikristityiksi. Nykyisin suurin osa on ortodokseja, mutta myös šamanistisia piirteitä on säilynyt runsaasti.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakassit ovat perinteisesti olleet paimentolaisia, mutta he ovat harjoittaneet myös, maanviljelyä, metsästystä ja kalastusta. Hakassien paimentolaista elämäntapaa alettiin rajoittaa Neuvostoliiton perustamisen jälkeen ja suuri osa onkin luopunut paimentolaisuudesta. Lampaiden ja karjan kasvatus ovat toki vielä nykyisinkin melko yleisiä elinkeinoja, mutta monet hakassit työskentelevät nykyisin myös teollisuuden ja palveluelinkeinojen palveluksessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakassien esi-isien asuinalue oli 500-luvulta lähtien kirgiisien ajoittaisen vallan alainen. Asuinalue oli nykyistä laajempi ja ulottui Jenisein keskijuoksulle. Mongolit alistivat hakassit valtansa alle 1200-luvulla. Nykyinen hakassikansa syntyi kun hakassit sekoittuivat mongolien ja Jenisein alueella asuneiden kirgiisien kanssa.

Venäjä otti tämän Kirgiisien maana tai Khongorain nimellä tunnetun alueen haltuunsa 1700-luvulla. Venäläisten maahanmuutto alkoi 1820-luvulla, kun Minusinskin ympäristöstä löydettiin kultaa ja avattiin kaivoksia. Venäläiset alkoivat käännyttää hakasseja ortodoksisuuteen 1800-luvulla. Tällöin myös alkoi hakassien siirtyminen paimentolaisuudesta muihin elinkeinoihin.

Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen aikana alkoi autonomia pyrkimykset levitä myös hakassien keskuudessa. Sittemmin hakassien alue tuli kuulumaan Neuvostoliittoon. Vuonna 1923 perustettiin Hakassien kansallinen piirikunta. Tuolloin myös luotiin virallisesti käsite hakassit, joihin luettiin alueen viisi heimoa. Kansallisesta piirikunnasta muodostettiin Hakassien autonominen alue 20. lokakuuta 1930, joka oli osa Krasnojarskin aluepiiriä.

Neuvostoliiton hajotessa Hakassien autonominen alue julistautui Hakassian tasavallaksi.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta (2002 All-Russia Population Census) (4.2. Venäjän federaation osien kansallisuusjakauma (4.2. National composition for regions of the Russian Federation)) Federal State Statistics Service. Viitattu 06.09.2010. (venäjäksi) (englanniksi)
  2. {{Verkkoviite | Osoite = http://pop-stat.mashke.org/ukraine-ethnic2001.htm | Nimeke = Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskenta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.9.2010 | Kieli = {{en} }(ukrainaksi) }}