Haisukurjenpolvi
Sivulta puuttuu | Haisukurjenpolvi | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Geranium robertianum L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Haisukurjenpolvi Wikispeciesissä |
Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) on lehdoissa ja kivikoissa tavattava yksivuotinen tai useimmiten kaksivuotinen kurjenpolvi. Koko kasvi haisee epämiellyttävältä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Haisukurjenpolvi kasvaa 15–40 cm korkeaksi. Varsi on useimmiten punertava, monihaarainen sekä karvainen. Vaaleanvihreät lehdet ovat kolmisormisia ja karvaisia. Lehden keskilehdykkä on pitkäruotinen. Kukat ovat kooltaan 12–15 mm leveitä. Kukissa on ruusunpunaiset, pyöreäkärkiset ja pitkäkyntiset terälehdet, joissa on ohuita vaaleita suonia. Verholehdet ovat pystyjä, sileitä ja otakärkisiä. Suomessa haisukurjenpolvi kukkii kesä-syyskuussa. Kasvin hedelmykset ovat verkkoharjaisia.[1]
Nimensä kasvi on saanut epämielyttävästä hajustaan, joka korostuu erityisesti kasvia hierottaessa.[1]
[muokkaa] Levinneisyys
Haisukurjenpolvi kasvaa koko Euroopassa pohjoisinta Fennoskandiaa ja Pohjois-Venäjää lukuun ottamatta. Lajia tavataan myös Pohjois-Afrikassa, Turkissa, Kaukasuksella, Lähi-idässä ja monin paikoin muualla Aasiassa. Se on levinnyt myös muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Chileen, Uuteen-Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan.[2] Suomessa haisukurjenpolvea tavataan pääasiassa linjan Pori–Tampere–Lappeenranta eteläpuolella. Hajaesiintymiä on muuallakin Suomessa. Pohjoisimmat havainnot lajista ovat Keski-Pohjanmaalta ja Kainuusta.[3]
[muokkaa] Elinympäristö
Haisukurjenpolvi kasvaa sammaleisilla lehtokivillä, lohkareikoissa, kallionpengermillä ja rantalehdoissa.[1]
[muokkaa] Käyttö
Haisukurjenpolvea on käytetty lutikoiden ja muiden kotien syöpäläisten torjumiseen hieromalla murskattua kasvia seiniin ja huonekaluihin.[4] Se on myös vanha rohdoskasvi, jota käytettiin erityisesti haavojen hoitoon sekä verenvuodon tyrehdyttämiseen. Kasvia hyödynnettiin sekä ulkoisesti että sisäisesti nautittuna.[5] Aikaisemmin haisukurjenpolvea saattoi ostaa lääkkeeksi apteekeissa.[2]
[muokkaa] Lähteet
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 308.
- ↑ a b Den virtuella floran: Stinknäva (ruots.) Viitattu 30.6.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.Kasviatlas 2009: Haisukurjenpolven levinneisyys Suomessa Viitattu 30.6.2010.
- ↑ Ålands flora 2008, s. 231.
- ↑ Suomen terveyskasvit 1982, s. 95.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2010: Haisukurjenpolven levinneisyys Suomessa
- UPM-Kymmene: Metsiemme lehtokasveja
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum)
- Luontoportti: Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum)
- ITIS: Geranium robertianum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Geranium robertianum (englanniksi)
- Flora of China: Geranium robertianum (englanniksi)
