Habeas corpus
Habeas corpus on menettely, jossa tuomioistuin ottaa tutkittavakseen, onko henkilön pidättäminen tai vangitseminen tapahtunut laillisesti. Habeas corpuksen tarkoitus on estää mielivaltaiset vangitsemiset ja varmistaa henkilön pidätyksen laillisuus.[1][2] Habeas corpus pakottaa syyttäjän joko syyttämään pidätettyä henkilöä rikoksesta tai päästämään tämän vapaaksi.[1]
Habeas corpus -määräys on erioikeusmääräys, jolla tuomari määrää esimerkiksi vankilan johtajan toimittamaan vangin oikeuskäsittelyyn. Nimitys habeas corpus tulee määräyksen keskiaikaisesta sanamuodosta: lat. habeas corpus ad subjiciendum, ’olkoon sinulla (pidätetyn tai vangitun) ruumis (toimitettuna oikeuden eteen) alistumaan (oikeuden tahtoon)’. Aiemmin oli muitakin habeas corpuksia, esimerkiksi habeas corpus ad repondendum, jolla ylempi oikeusaste määräsi syytetyn eteensä alemmasta oikeusasteesta vastaamaan uuteen syytteeseen. Nykyisin habeas corpuksella viitataan juuri habeas corpus ad subjiciendumiin, ja muut muodot ovat pitkälti vanhentuneita.[3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
William Blackstonen mukaan habeas corpus -menettelyä vastaavaa käytäntöä on sovellettu ensimmäisen kerran jo vuonna 1305. Alun perin habeas corpus oli yksinkertaisesti tuomioistuimen käsky vangille tulla todistamaan oikeudenkäynnissä. Myöhemmin siitä tuli tärkeä yksilönsuojan muoto, joka esti valtiovaltaa pidättämästä ihmisiä mielivaltaisesti. Englannissa säädettiin vuonna 1679 habeas corpus -laki, joka takasi jokaiselle oikeuden habeas corpukseen.[4]
Habeas corpusta käytettiin Englannissa aikoinaan, etenkin Stuartien hallintokausilla, paljon poliittisista syistä johtuvien kiinniottojen laillisuuden kyseenalaistamiseen.[3] Nykyisin habeas corpuksen käyttö on Yhdistyneessä kuningaskunnassa harvinaista, koska vuoden 1984 poliisilaki määrittää selkeästi, miten pian pidätyksen jälkeen pidätetylle on viimeistään luettava syyte.[4]
Habeas corpus luo pohjan Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevien sopimusten artikloille, jotka edellyttävät pääsyä riippumattoman tuomioistuimeen vapaudenriiston laillisuuden selvittämiseksi.
Habeas corpus Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain perustuslaki takaa jokaiselle pidätetylle oikeuden habeas corpukseen, ja sen oikeuden voi evätä vain yleisen turvallisuuden vaatiessa kapinan aikana tai vihollisen tunkeutuessa.[3] Näin tehtiin muun muassa Unionissa ja Konfederaatiossa Yhdysvaltain sisällissodan aikana.[5][6]
Laki kuitenkin rajoittaa vangitun oikeutta habeas corpukseen.[3] Tavallinen tapa, jolla rikoksesta tuomittu ja vangittu henkilö valittaa laittomasta vangitsemisesta (esimerkiksi epäreilusta oikeudenkäynnistä) on valittaminen ylempään oikeusasteeseen. Osavaltion tuomioistuimessa tuomittu vanki valittaa ensin osavaltion korkeimpaan oikeuteen asti, mutta jos kyseinen tuomioistuin ei kumoa tuomiota, vanki voi pyytää habeas corpus -määräystä liittovaltiolliselta tuomioistuimelta – jos vanki uskoo, että hänen perustuslaillisia oikeuksiaan on loukattu, hän voi pyytää habeas corpus -määräystä suoraan Yhdysvaltain korkeimmalta oikeudelta. Liittovaltiollisen tuomioistuimen tuomari antaa habeas corpus -määräyksen vain, jos on vakuuttunut siitä, ettei vanki ole saanut reilua käsittelyä tavanomaisen valitusprosessin kautta.[1]
Yhdysvalloissa on tullut tavaksi hakea habeas corpus -määräystä kuolemaan tuomituille vangeille. 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla kuolemaan tuomittujen asianajajat käyttivät viivytystaktiikkana sitä, että he hakivat habeas corpus -määräystä toistuvasti juuri ennen kuolemantuomion täytäntöönpanoa vedoten perustuslailliseen syyhyn tai uusien todistuskappaleiden löytymiseen; sitten tuomioistuin määräsi tuomion täytäntöönpanon lykättäväksi habeas corpus -hakemuksen käsittelemisen ajaksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Margulies, Phillip: ”Habeas Corpus in Action”, The Writ of Habeas Corpus: The Right To Have Your Day In Court, s. 15–17. The Rosen Publishing Group, 2005. Esikatselu Google kirjoissa (viitattu 26.6.2011). (englanniksi)
- ↑ KYPROKSEN OIKEUSLAITOS JA TUOMIOISTUIMIEN VALTUUDET Euroopan komissio
- ↑ a b c d Rapalje, Stewart ja Lawrence, Robert L.: A dictionary of American and English law. (s.v. habeas corpus). The Lawbook Exchange, Ltd. Esikatselu Google kirjoissa (viitattu 27.6.2011). (englanniksi)
- ↑ a b A brief history of habeas corpus 9.3.2005. BBC News. Viitattu 27.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Abraham Lincoln: Domestic Affairs Millercenter.org. Viitattu 19.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Heidler, D. S., Heidler, J. T., Coles, D. J., Encyclopedia of the American Civil War: A Political, Social and Military History (2000) ISBN 0-393-04758-X s. 441