Haaparannan rata

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haaparannan rata
Haparandabanan
Perustiedot
Reitti  BodenHaaparanta
Rakennettu  19001915
Avattu  1915
Lakkautettu  vanha rataosuus Morajärvi–Karunki–Haaparanta
Omistaja  Ruotsin valtio
Ylläpitäjä  Trafikverket
Liikenne
Operaattori(t)  Green Cargo
Tavarajunia / vrk  2–6
Tekniset tiedot
Pituus  Boden–Kainuu–Haaparanta 163km. Vanha rautatie 165 km
Raiteiden lkm  1
Raideleveys  1 435 mm
Sähköistys  15 kV 16 2/3 Hz
Sallittu nopeus  90 km/h-140 km/h-250 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus  Boden–Buddbyn
Ohjauskeskus  Boden (Boden–Buddbyn)
Miehitetyt asemat  Boden, Morajärvi, Haaparanta
Suojastus  ei
Kulunvalvonta  ei (ERTMS rakenteilla)
Aiheesta muualla
Wikimedia Commons
Järnväg.net: Haparandabanan

Haaparannan rata (ruots. Haparandabanan) on Ruotsin rataverkon osuus Bodenista Morajärven ja Kainuun (Kalixin) kautta Haaparantaan. Rataosa on yksiraiteinen ja kuuluu Ruotsin rataverkon runkoratoihin. Bodenin rautatieasemalta on yhteys Luulaja–Kiiruna–Narvik-radalle. Haaparannan radalla on nykyisin vain tavaraliikennettä. Radan alkuperäinen linjaus kulki Morajärveltä Haaparantaan sisämaassa Karungin kautta. Vuonna 1961 rataosaan liitettiin 50 kilometrin mittainen sivurataosuus Morajärveltä Kainuuseen ja edelleen Karlsborgin paperitehtaille. Tämä rataosuus on uuden Kainuu–Haaparanta-radan valmistumisen myötä nykyisin osa varsinaista Haaparannan rataa ja vanha päälinja Karungin kautta on lakkautettu. [1]

Ruotsin rataverkkoa hallinnoiva Banverket aloitti 2000-luvun alussa selvitystyön, jonka tarkoituksena oli tutkia rataosien Boden–Morajärvi sekä Morajärvi–Kainuu sähköistämistä ja muuttamista kauko-ohjatuiksi.

Rataosan Boden–Kainuu perusparannustyöt ja rataosan Kainuu–Haaparanta rakennustyö etenivät kesään 2006 mennessä siihen vaiheeseen, että ensimmäinen ratatyöjuna liikennöi Kainuun ja Haaparannan välisen uuden rataosan ensimmäisellä osalla.[1] Ratatöiden yhteydessä liikennepaikat rataosilla Boden–Morajärvi sekä Morajärvi–Kainuu uusittiin ja varustettiin sähköisin liikenteenohjauslaittein. Samalla rataosan kiskotus uusittiin. Heinäkuussa 2007 Avaforsin rautatieasema siirrettiin kauko-ohjaukseen, liikennepaikan kaukokäyttö tapahtuu Luulajan rautatieasemalta käsin.

Osuus Bodenista Kainuuseen sähköistettiin rataosan peruskorjauksen yhteydessä vuosina 2008–2011 ja ensimmäinen sähkövetoinen juna Kainuuseen liikennöi vuoden 2011 lopulla. Kaupallinen sähkövetoinen tavaraliikenne Kainuusta Haaparantaan alkoi aamulla 10. joulukuuta 2012 klo 06:00. Ensimmäinen kaupallisen liikenteen juna uudella radalla oli tavarajuna nro 6000 Bodenista Haaparantaan. Vanha rataosuus Morajärveltä Karungin kautta Haaparantaan lakkautettiin 8.12.2012.[2] Radalla ei ole toistaiseksi junien automaattista kulunvalvontaa tai kauko-ohjausta.[1]

Suurimmat sallitut ajonopeudet Haaparannan radalla vaihtelevat seuraavasti: Vanhimmalla rataosuudella Boden–Morajärvi 90 km/h, myöhemmin rakennetulla osuudella Morajärvi–Kainuu 140 km/h, sekä hiljattain valmistuneella osuudella Kainuu–Haaparanta 250 km/h. Rataosuudella kulkee toistaiseksi kuitenkin vain tavarajunia joiden huippunopeus on 100 km/h. Uusi rataosuus Kainuu–Haaparanta mahdollistaa matkustajajunien ajamisen nykyistä bussiyhteyttä nopeammin Luulajan ja Haaparannan välillä. Norrtåg on osoittanut kiinnostusta harjoittaa henkilöliikennettä reitillä, mutta päätöstä ei ole vielä tehty (elokuu 2012).

Suomen ja Ruotsin raideleveyksien eron vaikutukset suoraan yhdysliikenteeseen voidaan poistaa käyttämällä raideleveyden vaihtolaitetta, jonka avulla voidaan muuttaa erikoispyöräkerroin varustettujen vaunujen raideleveyttä. Nämä vaunut voivat liikennöidä sekä leveäraiteisella että normaaliraiteisella radalla, eikä tavaroiden siirtokuormausta tarvita.

Radan rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutta Haaparannan rataa Kalixissa.

Rata Haaparantaan valmistui 1900 luvun alussa useissa osissa, sekä uusi "Haparandabanan" 2012:

  • 1900: Boden–Niemisel
  • 1902: Niemisel–Morajärvi
  • 1910: Morajärvi–Lapinjärvi
  • 1913: Lapinjärvi–Karunki
  • 1914: Karunki–Ylitornio
  • 1915: Karunki–Haaparanta
  • 2012: Kainuu–Haaparanta


Henkilöliikenne rataosalla Karunki–Ylitornio päättyi 1984, ja tavaraliikenne 1986, jonka jälkeen radan kiskotus purettiin. Radan sillat ovat kuitenkin jäljellä.

1986 otettiin käyttöön Morajärven ja Lapinjärven välinen 3,6 kilometrin mittainen rataoikaisu, joka lyhensi matkaa 1,5 kilometriä.[1][3] Samalla Räktjärven rautatieasema jäi syrjään ratalinjalta ja lakkautettiin. Vanha rataosuus sekä Lillån-joen ylittävä rautatiesilta purettiin.[4] Uusi ratalinja kulkee lähes viivasuorana Stråkanista Lill-Galbergetin juurelle ja ylittää Furuträsketin järven maapenkereellä.[3][5]

Risteävät rataosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Järnväg.net Haparandabanan Jarnvag.net. Viitattu 12.1.2008. (ruotsiksi)
  2. Trafikstart på Haparandabanan Trafikverket. Viitattu 26.12.2012. (ruotsiksi)
  3. a b Lantmäteriet-karttapalvelu
  4. Lillån-joen rautatiesillan maatuet, viitattu 12.1.2008
  5. Haparandabanans trafikstart ger stor miljövinst Trafikverket. Viitattu 16.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]