Haapaperhonen
| Haapaperhonen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Luotsiperhoset Limenitidinae |
| Tribus: | Limenitidini |
| Suku: | Luotsit Limenitis |
| Laji: | populi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Limenitis populi |
|
| Katso myös | |
Haapaperhonen (Limenitis populi) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva kookas päiväperhonen. Se on Suomen suurikokoisimpia perhoslajeja.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapaperhonen on hyvin kookas perhoslaji: Uroksilla siipien kärkiväli on 69–80 mm ja naaraat voivat saavuttaa jopa 82–96 mm pituuden, tehden siitä satunnaisesti Suomen kookkaimman päiväperhosen. Siivet ovat väriltään mustanruskeat. Etusiivissä on muutamia valkeita, nauhamaisesti asettuneita täpliä. Etusiiven etureunassa on lisäksi yksinäinen valkoinen täplä sekä siiven kärjessä valkoiset ja punaiset täplät. Takasiipien laidoilla kulkee koristeellinen kuviointi, joka muodostuu valkoisesta, siipisuonten katkomasta nauhasta sekä sen ja siiven reunassa sijaitsevista oranssinpunaisista nuolenmuotoisista täplistä. Siipien alapinnat ovat oranssinruskeat ja niissä on leveä valkoinen, tummien siipisuonten katkoma nauha. Siipien tyvet ovat alapinnalta leveästi siniharmaat.[2][3][4]
-
Koiraan yläpuoli -
Koiraan alapuoli -
_Dos.jpg)
_Ventre.jpg)
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapaperhonen on levinnyt Keski-Euroopasta Keski-Aasian kautta Japaniin. Euroopassa sitä esiintyy pohjoisessa Fennoskandian keskiosissa saakka.
Suomessa laji ei ole koskaan ollut kovin yleinen ja hävisi ilmeisesti täysin 1960-luvulla.[5] Sittemmin laji palasi, mutta havainnot harvenivat jälleen ennen vuosituhannen vaihdetta, jonka jälkeen se on taas hieman yleistynyt. Haapaperhosen esiintyminen painottuu vahvasti Itä-Suomeen ja Keski-Pohjanmaalle. Perhonen lentää kesä-heinäkuussa.[6]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapaperhosen elinympäristöä ovat rehevät metsät, joissa kasvaa haapoja. Se käy harvoin kukilla, mutta perhosia voi löytää juomassa vettä lätäköistä tai imemässä nesteitä ulosteista ja eläinten raadoista. Niille maistuvat myös hiki ja pilaantuneet hedelmät.
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat haapa ja muut poppelilajit.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Haapaperhonen – Limenitis populi Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/l/limenitis_populi.html
- ↑ http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/nymphalidae2/lim-populi.htm
- ↑ http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/haapaperhonen
- ↑ http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/perhoset/haapaperhonen/25522[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nymphalidae/Limenitis/populi/Limenitis%20populi.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Haapaperhonen (Limenitis populi)
- Ötökkätieto: Haapaperhonen (Limenitis populi)
- Suomen Perhoset: Haapaperhonen
- HS.fi "Keisarinviitta ja haapaperhonen elävät yhä pohjoisempana" (19.1.2009)
- Iltalehti: Haapaperhonen (Limenitis populi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- UniProt, Taxonomy: Limenitis populi (englanniksi)