HPM

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

HPM (engl. High Power Microwave) tarkoittaa suurtehoista mikroaaltoa. HPM-ase tarkoittaa mikroaaltoalueen asetta, joka lähettää mikroaaltoalueen erittäin suuritehoisen, mutta erittäin lyhytkestoisen sähkömagneettisen pulssin tai pulsseja.

HPM-ase on elektroniikan vastainen ase, siis tärkeä nykyaikaista asevoimaa vastaan. HPM-ase tuhoaa herkän eletroniikan lähellä asetta ja häiritsee tietokoneiden ohjelmistoja kauempaa. Jälkimmäinen johtuu muun muassa siitä, että pulssin muoto on hyvin lähellä tietokoneen sisäisiä pulsseja. Tietokone menee siis "sekaisin" HPM-pulssista.

HPM:n kehityspolku on ollut tutkien lähettimien tehojen jatkuva kasvu 1930-luvulta alkaen. Kun samalla elektroniikan herkkyys on koko ajan kasvanut mikropiiritekniikan kehittyessä (komponenttikoon pienentyessä mikropiirillä), on muodostunut tilanne, jossa tietyn tehoisilla lähettimillä saadaan tuhoava vaikutus tietyn herkkyyden omaavaan elektroniikkaan tietyltä etäisyydeltä.

HPM-pulssi saadaan aikaiseksi periaatteessa räjäyttämällä sähköinen kela kasaan, jolloin se luo suuren virtapiikin.lähde?selvennä Tämänkokoinen laite olisi salkkukokoa. Toinen tapa on rakentaa erityisiä HPM-generaattoreita. Tällöin saadaan jatkuva pulssivirta, mutta vastaavasti laite on erittäin suuri.

HPM-pulssitehossa puhutaan gigawateista ja tuhoavana etäisyytenä metreistä kilometreihin. Toisin kuin EMP, HPM-ase on täsmävaikutteinen. Räjähdyttämällä tuotettu HPM-pulssi vaikuttaa suppealla alueella ja HPM-generaattori perustuu keskeisesti suuntaavaan antenniin. HPM:n käyttökynnys on em. syystä paljon pienempi kuin EMP:n, joka vaatii normaalisti ydinaseen käyttöä.

HPM:ltä voidaan suojautua, mutta samat välineet eivät toimi sitä vastaan kuin esimerkiksi EMP:iä tai salamaa (LEMP) vastaan.

Julkisuudessa on esitetty, että Yhdysvalloilla olisi ollut jo vuoden 1991 Persianlahden sodassa risteilyohjuksen taistelukärkenä ko. tyyppinen ase. Neuvostoliitto oli ilmeisesti myös HPM-aseen ensimmäisiä kehittelijöitä. Kranaattiin mahtuva HPM-ase on jo mahdollisuuksien rajoissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • J Kosola & T Solante:"Digitaalinen taistelukenttä - Informaatioajan sotakoneen tekniikka" Maanpuolustuskorkeakoulu, Tekniikan laitos Julkaisusarja 1, n:o 13, Edita Prima 2003, toinen painos, s. 418 - 429

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.