HMS Vanquisher
| HMS Vanquisher | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | John Brown and Company, Clydebank |
| Kölinlasku | 27. syyskuuta 1916 |
| Laskettu vesille | 18. elokuuta 1917 |
| Palveluskäyttöön | 2. lokakuuta 1917 |
| Loppuvaihe | myyty romutettavaksi 4. maaliskuuta 1947 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 100 t (standardi) 1 490 t (max) |
| Pituus | 95,1 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 9,0 m |
| Syväys | 3,2 m |
| Koneteho | 27 000 hv |
| Nopeus | 34 solmua |
| Miehistöä | 134 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 x QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina P Mk I -asennuksina 1 x 3" 20 cwt Mk I -ilmatorjuntatykki 4 x 21" (533 mm) torpedoputkea |
HMS Vanquisher (viirinumero D54) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin V-luokan hävittäjä ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: V- ja W-luokka
Alus tilattiin kesäkuussa 1916 vuosien 1916–1917 laivasto-ohjelman 9. tilauksessa John Brown and Companyltä Clydebankistä, missä köli laskettiin 27. syyskuuta 1916. Alus laskettiin vesille 18. elokuuta 1917 ja otettiin palvelukseen 2. lokakuuta.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1921 alus oli Atlantin laivaston 2. hävittäjälaivueen 4. hävittäjäviirikössä. Alus osallistui loppu kesästä laivueen mukana ja 2. risteilijälaivueen kanssa kontra-amiraalin johtamaan Itämeren purjehdukseen. Osastoon kuuluivat risteilijät HMS Curacoa (lippulaiva), HMS Caledon, HMS Castor ja HMS Cordelia sekä Vanquisherin lisäksi hävittäjät HMS Vectis, HMS Winchelsea, HMS Viscount, HMS Viceroy, HMS Venetia, HMS Violent ja HMS Wolfhound. Alus lähti 31. elokuuta viirikkönsä mukana Plymouthista. Ne kohtasivat 1. syyskuuta risteilijät ja 3. hävittäjäviirikön alukset Dealin edustalla, josta osasto purjehti 2. syyskuuta Brunsbutteliin.
Alus siirrettiin 1920-luvun puolivälissä Välimeren laivastoon. Se liitettiin 1938 Portlandiin sijoitettuun 1. sukellusveneidentorjuntalaivueeseen.
Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanquisher muodosti 1939 yhdessä HMS Mackayn, HMS Versatilen, HMS Walkerin, HMS Warwickin, HMS Whirlwindin ja Winchelsean kanssa läntisen reitin alaisuuteen perustetun 11. hävittäjälaivueen.[1]
Lokakuusta 1939 alkaen alus oli Devonportin telakalla, mistä se palasi palvelukseen alkuvuodesta 1940. Alus siirrettiin toukokuussa Doverin alaisuuteen avustamaan liittoutuneiden evakuoinnissa Ranskan ja Belgian rannikolta. Alus evakuoi 28. toukokuuta joukkoja Dunkerquesta. Seuraavana päivänä alus kuljetti 241 miestä ja 30. toukokuuta tekemillään kahdella matkalla vielä 1 214 miestä. Alus palasi 1. kesäkuuta rannikolle kuljettaen kahdella matkalla 808 miestä. 3. kesäkuuta alus kuljetti ensin 37 miestä ja päivän toisella matkallaan 414 miestä.[1]
Alus suojasi 12. kesäkuuta Ranskan laivaston taistelulaiva Jean Bartin Casablancaan, mistä se palasi 19. kesäkuuta evakuoimaan joukkoja Biskajanlahden satamista. Alus kävi St. Nazairessa ja La Pallicessa ennen paluutaan Plymouthiin 22. kesäkuuta, minkä jälkeen se palasi saattuetehtäviin.[1]
Syyskuussa alus siirrettiin Liverpooliin 8. saattajaryhmään suojaamaan Atlantin saattueita. Alus suojasi saattuetta OB216. Vuoden 1941 alun alus oli ryhmänsä mukana saattuetehtävissä, kunnes se määrättiin Freetowniin paikallissaattajaksi. Alus liittyi 13. tammikuuta saattueeseen WS9A HMS Veloxin ja HMS Wild Swanin kanssa. Hävittäjät erkanivat 18. tammikuuta saattueesta saavuttaessa Freetowniin.[1]
Alus suojasi 20. tammikuuta saattuetta WS9A HMS Boreasin, Veloxin ja Wild Swanin kanssa paikallissuojauksena alkumatkan Kapkaupunkiin. Paikallissuojaus erkani 22. tammikuuta saattueesta palaten Freetowniin, jonne saavuttuaan liittyivät 16. helmikuuta saattueeseen WS9B.[1]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 427. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)
- Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9. (englanniksi)
- Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Itämeren purjehdus 1921(englanniksi)
| Amiraliteetti: HMS Vancouver - HMS Vanessa - HMS Vanity - HMS Vanoc - HMS Vanquisher - HMS Vectis - HMS Vega - HMS Vehement - HMS Velox - HMS Vendetta - HMS Venetia - HMS Venturous - HMS Verdun - HMS Versatile - HMS Verulam - HMS Vesper - HMS Vidette - HMS Vimiera - HMS Violent - HMS Vittoria - HMS Vivacious - HMS Vivien - HMS Vortigern |
| Thornycroft: HMS Viceroy - HMS Viscount |
| Edeltäjä: Scott-luokka – Seuraaja: W-luokan hävittäjät |