HMS Ultimatum

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Ultimatum
HMS Ultimatum
HMS Ultimatum
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Armstrong, Barrow-in-Furness
Kölinlasku 19. kesäkuuta 1940
Laskettu vesille 11. helmikuuta 1941
Palveluskäyttöön 29. heinäkuuta 1941
Palveluskäytöstä myyty 1949 romutettavaksi
Tekniset tiedot
Uppouma pinnalla 540 t (kuiva) 630 t (kuormattu)
sukelluksissa: 730 t
Pituus 58,22 m
Leveys 4,90 m
Syväys 4,62 m
Koneteho 2-akselinen dieselmoottori 615 hv
2 x Paxman Ricardo dieselgeneraattoria 825 hv
Nopeus 11,25 solmua (pinnalla)
10 solmua (sukelluksissa)
Miehistöä 27-31
Aseistus 4 x 21" (533 mm) torpedoputkea, joihin 8-10 torpedoa
1x 3" kanuuna

HMS Ultimatum (viirinumero P34) oli Britannian kuninkaallisen laivaston U-luokan sukellusvene. Se kuului luokan kolmanteen ryhmään.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: U-luokka (sukellusvene)

Alus tilattiin Vickers Armstrongilta Barrow-in-Furnessista. Sen köli laskettiin 19. kesäkuuta 1940 ja alus laskettiin vesille 11. helmikuuta 1941 ilman seremonioita. Alus otettiin palveluskäyttöön vielä samana vuonna 29. heinäkuuta viirinumerollaan P34.[1] Se nimettiin vuoden 1943 alkupuolella HMS Ultimatumiksi.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus oli kotivesillä koulutettavana, minkä päätyttyä se siirrettiin Välimerelle. Alus sijoitettiin Maltalle 10. sukellusvenelaivueeseen. Tammikuussa 1942 alus kohtasi Italian laivaston saattueen M43 pääsemättä laukaisuetäisyydelle, mutta helmikuussa alus upotti italialaisen rahtialuksen. Maaliskuussa alus upotti Italian laivaston sukellusveneen Ammiraglio Milon Sisilian rannikolla. Alus valvoi Italian laivaston liikkeitä kesäkuussa 1942 varoittaen Maltalle pyrkivää operaatio Vigorousin saattuetta MW11. Se oli samankaltaisessa tehtävässä operaatio Pedestalin aikana.[2]

Sukellusvene palasi Britteinsaarille huollettavaksi, mistä se palasi Välimerelle lokakuussa 1943. Matkan aikana alus hyökkäsi tuloksetta Saksan laivaston sukellusvenettä U-73 vastaan.[2]

Vuoden 1944 aikana HMS Ultimatum upotti kolme rahtialusta sekä osallistui Kreetan takaisinvaltaukseen toukokuussa. Alus siirrettiin kesäkuussa laivueen mukana Maddalenaan Sardiniaan, mistä se teki partiomatkoja Ranskan rannikolle upottaen viisi rahtialusta. Heinäkuussa alus upotti sukellusveneidentorjuntaveneen sekä kaksi rahtialusta. Sodan lopussa aluksella ei ollut merkittäviä tapahtumia.[2]

Alus myytiin romutettavaksi 23. joulukuuta 1949 ja se romutettiin 1950 Port Glasgowissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 379. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X. (englanniksi)
  • Akermann, Paul: Encyclopaedia of British Submarines 1901-1955. Penzance, Cornwall: Periscope Publishing, 2002. ISBN 1-904381-05-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Akermann, Paul s. 408-409
  2. a b c Naval-history.net - HMS Ultimatum