HMS St. Marys (I12)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS St. Marys
Aluksen vaiheet
Rakentaja Newport News Shipbuilding and Dry Dock Company, Newport News, Virginia, Yhdysvallat
Kölinlasku 11. toukokuuta 1918
Laskettu vesille 19. lokakuuta 1919
Palveluskäyttöön 27. elokuuta 1919
Poistui palveluskäytöstä helmikuu 1944
Loppuvaihe romutettu 1945
Tekniset tiedot
Uppouma 1 260 t
Pituus 95,81 m
Leveys 9,30 m
Syväys 2,7 m
Koneteho 30 000 hv
Nopeus 35,5 solmua (66 km/h)
Miehistöä 158
Aseistus
Aseistus 4 x 4"/L50 tykkiä
1 x 3"/L23 ilmatorjuntatykki
6 x 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS St. Marys (viirinumero I12) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Town-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa. Alus oli alun perin Yhdysvaltain laivaston Wickes-luokan hävittäjä USS Bagley, joka luovutettiin Halifaxissa Britannian kuninkaalliselle laivastolle hävittäjiä tukikohdista -sopimuksen mukaisesti.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Wickes-luokka

Yhdysvaltain laivasto tilasi hävittäjän No. 185 Newport Newsistä Virginiasta Newport News Shipbuilding and Dry Dock Companyltä, missä köli laskettiin 11. toukokuuta 1918. Alus laskettiin vesille puolisen vuotta myöhemmin 19. lokakuuta kumminaan vänrikki Bagleyn äiti rouva Adelaide Worth Bagley ja otettiin palvelukseen 27. elokuuta 1919 ensimmäisenä päällikkönään Reuben L. Walker.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bagley poistettiin palveluksesta 12. heinäkuuta 1922. Alus oli ankkuroituna Philadelphiaan lähes kaksi vuosikymmentä, jona aikana se joutui 31. toukokuuta 1935 luovuttamaan nimensä uudelle hävittäjälle USS Bagley (DD-386). Toisen maailmansodan alkaessa ja Britannian kuninkaallisen laivaston tarve saattajista pelasti nimellä DD-185 tunnetun aluksen romutukselta. Alus nimettiin 20. marraskuuta 1939 USS Doraniksi ja sen huolto aloitettiin. Alus palasi palvelukseen Philadelphiassa 17. kesäkuuta 1940.[1]

Alus liitettiin hetkeksi Atlantin laivastoon samalla kun sen siirtoa valmisteltiin. Alus luovutettiin Britannian kuninkaalliselle laivastolle Halifaxissa Nova Scotiassa 23. syyskuuta tukikohtia hävittäjistä -sopimuksen mukaisesti.[1]

HMS St. Marys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus nimettiin vielä samana päivänä HMS St. Marysiksi. Alus siirtyi Newfoundlandiin 29. syyskuuta. Saavuttuaan Plymouthiin alus siirrettiin 14. lokakuuta Devonportin laivastontelakalle huollettavaksi ja Britannian kuninkaallisen laivaston muutostöitä varten, jotta se soveltuisi paremmin saattuepalvelukseen. Alus liitettiin 1. miinalaivueeseen.[2]

Alus ajoi Lerwickin edustalla karille marraskuussa 1942 ja seuraavan kuukauden aikana alus irrotettiin karilta ja se siirrettiin Leithiin korjattavaksi.[2]

Tammikuussa 1944 alus poistettiin palveluksesta ja siirrettiin reserviin. Alus siirrettiin helmikuussa Tyneen, jossa sen varastot tyhjennettiin ennen ankkurointia. Alus sijoitettiin elokuussa poistolistalle ja myytiin 20. maaliskuuta 1945 Metal Industriesille romutettavaksi. Alus hinattiin joulukuussa Tynestä Rosythiin romuttamolle.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hague, Arnold: Destroyers for Great Britain - A History of the 50 Town Class Ships Transferred from the United States to Great Britain in 1940. Annapolis, MAryland: Naval Institute Press, 1990. ISBN 0-87021-782-8. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c DANFS (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c Naval-history.net