HMS Sheffield (D80)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston tyypin 42 ohjushävittäjästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Sheffield
HMS Sheffield 1982
HMS Sheffield 1982
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Shipbuilding and Engineering, Barrow-in-Furness
Kölinlasku 15. tammikuuta 1970
Laskettu vesille 10. kesäkuuta 1971
Palveluskäyttöön 16. helmikuuta 1975
Poistui palveluskäytöstä upposi 10. toukokuuta 1982 vaurioiduttuaan muutamaa päivää aiemmin Argentiinan ilmavoimien hyökkäyksessä
Tekniset tiedot
Uppouma 4 820 t
Pituus 125,0 m
Leveys 14,0 m
Syväys 5,8 m
Koneteho COGOG: 2 × Rolls-Royce Olympus TM3b -kaasuturbiinia 50 000 shp ja 2 × Rolls-Royce Tyne RM1A -kaasuturbiinia 8 000 shp
Nopeus 30 solmua / 18 solmua
Miehistöä 287
Aseistus
Aseistus 2 × Sea Dart -ilmatorjuntaohjuksen laukaisualustaa, joihin 22 ohjusta
1 × 4,5" (114 mm) Mk.8 -tykki
2 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä
2 × Corvus-valaisuheitintä
1 × Westland Lynx HAS.1/2 -helikopteri

HMS Sheffield (D80) oli Britannian kuninkaallisen laivaston tyypin 42 ohjushävittäjä (Sheffield-luokka). Falklandin sodassa alus joutui kahden Argentiinan meri-ilmavoimien Super Étendard -rynnäkköhävittäjän hyökkäyksen kohteeksi 4. toukokuuta 1982 ja sai osuman yhdestä Exocet-meritorjuntaohjuksesta. Alus vaurioitui ohjusosumasta pahoin ja upposi kuusi päivää myöhemmin, 10. toukokuuta 1982.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tyyppi 42 -hävittäjä

Alus tilattiin 14. marraskuuta 1968 Vickers Shipbuilding and Engineering Limitediltä (VSEL) Barrow-in-Furnessista. Köli laskettiin 15. tammikuuta 1970 ja alus laskettiin vesille 10. kesäkuuta 1971 kumminaan kuningatar. Yksi aluksen runkoelementeistä vaurioitui pahoin huhtikuussa 1971 sattuneessa hitsausräjähdyksessä, jossa sai surmansa kaksi telakkatyöntekijää. Korvaava rakenne-elementti otettiin Argentiinan laivastolle rakenteilla olleesta ARA Herculeksesta, jonka tilaajalle Argentiinalle vakuutettiin, ettei alustilauksen valmistuminen viivästyisi. Sheffield valmistui 16. helmikuuta 1975 ja se otettiin palveluskäyttöön 28. helmikuuta.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus liitettiin alustavien vastaanottokokeiden päätyttyä 3. fregattilaivueeseen viirikönjohtajaksi, minkä merkkinä sen savuhormiin maalattiin musta raita. Sheffield poikkesi sisaraluksistaan elefantinkorviksi kutsutuilla sivuille käännetyillä savuhormeillaan, minkä lisäksi alukselle ei asennettu sukellusveneentorjuntatorpedoja. Koeajot osoittivat, ettei savuhormeja tarvinnut kääntää sivuille lämmön johtamiseksi tutkista ja lentokannesta, joten lopuissa luokan aluksissa siirryttiin edullisempiin suoriin hormit. Aluksella oli Westland Wasp -helikopterit ensimmäisen, kesäkuuhun 1979 kestäneen palvelusrupeaman aikana, vaikka sen tilat oli alun perin suunniteltu Westland Lynx -helikoptereille.[2]

Kesällä 1976 alus oli Länsi-Intiassa sekä Yhdysvaltain itärannikolla luokkansa ensimmäisenä tropiikkikokeissa. Suuri osa aluksen alkuajan palveluksesta koostui erilaisista suorituskyvyn ja asejärjestelmien testeistä. Alus osallistui 1977 Spitheadissä järjestettyyn kuningattaren vallassa olon (engl. Silver Jubilee) laivastokatselmukseen yhdessä laivueen muiden alusten HMS Arrow, HMS Arethusa ja HMS Diomede kanssa. Ensimmäisen palvelusrupeaman alus oli liitettynä Naton Atlantille pysyvästi sijoitettuun laivasto-osastoon, jonka mukana se vieraili useissa Euroopan satamissa sekä saattoi kuninkaallista jahtia HMY Britanniaa.[2]

Kesäkuusta 1979 lokakuuhun 1980 alus oli Portsmouthin telakalla modernisoitavana, jolloin sille asennettiin päämaston huippuun UAA-1 ESM-järjestelmä. Lisäksi sen tyypin 992Q tutka vaihdettiin versioon 992R ja propulsiojärjestelmän vaihteisto uusittiin. Aluksen kansirakennetta vahvistettiin, jotta sen runko saataisiin jäykemmäksi. Vahvistamisella pyrittiin ehkäisemään rungossa havaittujen murtumien syntyminen. Aluksen helikopteritilat muutettiin soveltumaan Lynxille, joka saapui ennen palvelukseen palaamista marraskuussa.[3]

Falklandin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sheffield osallistui maaliskuussa 1982 Gibraltarin vesillä pidettyyn Springtrain 82 -harjoitukseen, kun se sai määräyksen liittyä Etelä-Atlantille lähtevään laivasto-osastoon. Komentosillan katolle maalattiin Union Jack ja savuhormista vesirajaan mustat raidat, koska Argentiinan laivastolla oli kaksi alusluokkaan kuuluvaa alusta.

Sheffield saapui 27. huhtikuuta sotatoimialueelle (engl. Total Exclusion Zone), joka oli määritetty 200 merimailin säteelle Falklandin saarten ympärille. Alukseen osui ohjus sen ollessa valvomassa laivasto-osaston ilmatilaa.

National Aeronautics and Space Administration (NASA) tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASA on tutkinut sähkömagneettisten laitteiden aiheuttamia häiriöitä. NASAn mukaan Sheffieldin ohjusvaroitustutka oli mahdollisesti pois päältä, koska se häiritsi viestiliikennettä Harrier-hävittäjien kanssa lentokoneiden nousun ja laskun aikana. Siksi Argentiinan hävittäjän laukaistua Exocet-ohjuksen ei varotoimia ehditty aluksella suorittaa ja alus sai osuman.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Sheffield (D80).
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
  • Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4 Type 22. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1593-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marriott, Leo s. 19-20 ja 26
  2. a b Marriott, Leo s. 85
  3. Marriott, Leo s. 86
  4. http://hdl.handle.net/2060/19960009442