HMS Ithuriel

Wikipedia
Ohjattu sivulta HMS Ithuriel (H05)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Ithuriel
HMS Ithuriel
HMS Ithuriel
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Armstrong, Barrow-in-Furness
Kölinlasku 24. toukokuuta 1939
Laskettu vesille 15. joulukuuta 1940
Palveluskäyttöön 3. maaliskuuta 1942
Palveluskäytöstä tuhoutunut 28. marraskuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1391 t (kuiva)
1918 t (max)
Pituus 98 m
Leveys 10 m
Syväys 3,8 m
Koneteho 34000 hv
Nopeus 35,6 solmua
Miehistöä 145
Aseistus 4 4,7"/L45 (120 mm) QF Mk IX tykkiä CP Mk XVII asennuksena
2 0,5" Vickers Mk I nelipiippuista konekivääriä
10 21" (533 mm) torpedoputkea Mk IX
60 miinaa
1 kisko, jolla 20 syvyyspommia

HMS Ithuriel (viirinumero H05) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston I-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Alus oli alun perin Turkin Vickers Armstrongin telakalta tilaama Gayret, jonka kölilaskettiin 24. toukokuuta 1939. Britannian hallitus lunasti aluksen toisen maailmansodan puhjetessa sen ollessa edelleen telakalla.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Ithuriel oli helmikuussa 1942 valmistajan koeajoissa ja se katsottiin valmiiksi 3. maaliskuuta, jolloin se siirrettiin hyväksyttäväksi. Alus päätettiin ottaa palvelukseen ja se sijoitettaisiin Itäiseen laivastoon. Alus varustettiin Clydessä, jonka jälkeen se aloitti 14. maaliskuuta koulutusjakson Greenockissa.[1]

HMS Ithuriel aloitti jo samana päivänä matkan Gibraltarille liittyäkseen 13. Hävittäjälaivueeseen, jonka mukana se oli 19. huhtikuuta suojaamassa Maltalle lentokonetäydennystä toimittavia lentotukialuksia operaatio Calendarissa sekä uudelleen 8. toukokuuta operaatio Boweryssä.[1]

HMS Ithuriel suojasi lentokoneita Maltalle toimittavia aluksia edelleen 17. toukokuuta operaatiossa LB, 2. kesäkuuta operaatiossa Style ja 8. kesäkuuta operaatiossa Salient.[1]

HMS Ithuriel liitettiin 11. kesäkuuta Force X:ään, jonka tehtävänä oli suojata saattueen WS19S matka Maltalle Sisilian kapeikon kautta (operaatio Harpoon). Saattue joutui 14. kesäkuuta useiden ilmahyökkäysten kohteeksi. Alus erkani saattueesta seuraavana päivänä yhdessä risteilijä HMS Cairon ja Force X:n hävittäjien kanssa hyökätäkseen Italian laivaston risteilijöitä Montecuccolia ja Di Savoiaa vastaan. Alus palasi 18. kesäkuuta Gibraltarille operaation päätyttyä.[1]

HMS Ithuriel suojasi lentokoneita Maltalle toimittavia aluksia 15.-16. heinäkuuta operaatiossa Pinpoint sekä 20.-22. heinäkuuta operaatiossa Insect.[1]

HMS Ithuriel liitettiin 11. elokuuta Maltan saattueeseen WS21S (operaatio Pedestal). Seuraavana päivänä saattue joutui jatkuvien ilma- ja sukellusvenehyökkäysten kohteeksi. Alus ja HMS Pathfinder hyökkäsivät 12. elokuuta Bizertan edustalla syvyyspommein Italian laivaston sukellusveneen Cobalton kimppuun pakottaen sen pintaan. HMS Ithuriel upotti sukellusveneen ajamalla sen päälle, minkä jälkeen se pelasti 41 sukellusveneen miehistönjäsentä[2]. Aluksen keula vaurioitui pahoin törmäyksessä, joten se joutui palaamaan Gibraltarille.[1]

HMS Ithurielin saavuttua Gibraltarille se siirrettiin 14. elokuuta telakalle korjattavaksi. Alus aloitti 24. elokuuta matkan Englantiin varsinaisia korjauksia varten. Se otettiin 30. elokuuta Liverpoolissa kaupalliselle telakalle. Alus siirrettiin syyskuussa keulan korjaamisen jälkeen Portsmouthin telakalle modernisoitavaksi.[1]

HMS Ithuriel palasi palvelukseen 24. lokakuuta, minkä jälkeen se siirtyi Gibraltarille tukemaan Pohjois-Afrikan maihinnousua. Alus suojasi matkalla joukkojenkuljetussaattuetta.[1]

HMS Ithuriel joutui Bonessa 27. marraskuuta Saksan ilmavoimien hyökkäyksen kohteeksi, jolloin aluksen lähelle osui kaksi pommia. Kumpikin pommi räjähti aluksen alla, mikä aiheutti pahoja rakenteellisia vaurioita aluksen perässä. HMS Quentinin avustaman alus tyhjennettiin vedestä ja se hinattiin satamalaituriin. Aluksen takimmaiset tykkitornit poistettiin, jolloin todettiin takarungon katkeaminen.[1]

HMS Ithuriel ajettiin 29. marraskuuta matalikolle, jossa aloitettiin tilapäiskorjaukset. Aluksen korjaus jouduttiin joulukuussa keskeyttämään tarvikkeiden puutteen vuoksi. Korjauksia jatkettiin tammikuussa 1943, jotta alus saataisiin hinattavaan kuntoon.[1]

HMS Ithuriel hinattiin 27. helmikuuta Algiersiin, jossa se todettiin maaliskuussa paikallisin välinein korjauskelvottomaksi. Alus makasi huhtikuusta heinäkuuhun Algiersissa odottamassa päätöstä kohtalostaan.[1]

HMS Ithurielin hinaaminen aloitettiin 18. elokuuta Algiersista Gibraltarille, jossa se sijoitettiin varaosiksi. Alusta käytettiin lokakuusta kesäkuuhun 1944 majoitustilana sekä koulutukseen. Se oli heinäkuussa valmisteltavana hinausta varten.[1]

Hinaaja HMS Prosperous otti 1. elokuuta aluksen hinaukseen. Alukset saapuivat 8. elokuuta Plymouthiin, jossa HMS Ithuriel poistettiin palveluksesta ja se sijoitettiin poistolistalle. Alus myytiin BISCOlle, joka siirsi sen P & W McLellanille. Alus aloitti 11. elokuuta matkansa Bo'hnessiin lähelle Edinburghia, jonne se saapui 13. elokuuta romutettavaksi.[1]

Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • David Hugh Maitland-Makgill-Crichton, DSC, DSO 3. helmikuuta - 28. marraskuuta 1942

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]