HMS Faulknor

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Faulknor
HMS Faulknor
HMS Faulknor
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow Shipbuilders, Scotstoun, Skotlanti
Kölinlasku 31. heinäkuuta 1933
Laskettu vesille 12. kesäkuuta 1934
Palveluskäyttöön 24. toukokuuta 1935
Palveluskäytöstä myyty romutettavaksi 22. tammikuuta 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 1495 grt
Pituus 105 m
Koneteho 38000 hv
Nopeus 36,75 solmua
Miehistöä 175
Aseistus 5 4,7"/L45 (120 mm) QF Mk XII tykkiä
2 0,5" Vickers Mk II nelipiippuista konekivääriä
8 21" (533 mm) torpedoputkea Mk IX

HMS Faulknor (viirinumero H62) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston F-luokan laivueenjohtaja, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Faulknor liitettiin palvelukseen otettaessa F-luokan hävittäjistä muodostettuun Kotilaivaston 6. Hävittäjälaivueeseen, joka numeroitiin uudelleen toukokuussa 1939 8. Hävittäjälaivueeksi.[1]

Toisen maailmansodan alkaessa HMS Faulknor palveli Kotilaivaston 8. Hävittäjälaivueen lippulaivana. Alus upotti 14. syyskuuta 1939 yhdessä HMS Foxhoundin ja HMS Firedraken kanssa syvyyspommein Irlannin luoteispuolella Saksan laivaston sukellusvene U-39:n (58°32′N, 11°49′W).[2][3]

Saksan laivaston taisteluristeilijät Scharnhorst ja Gneisenau upottivat 23. marraskuuta aseistetun kauppalaivan HMS Rawalpindin, joka kuitenkin kerkesi ilmoittamaan kohtalostaan radiolla. Kotilaivasto määräsi Clydestä vahvan osaston merelle kohti Norjan rannikkoa katkaisemaan saksalaisten paluutien. HMS Forester oli osaston mukana suojaamassa raskaita yksiköitä. Osasto ei kuitenkaan havainnut kohdettaan, vaan palasi kotisatamaan.[3]

Alus osallistui 20. maaliskuuta 1940 sukellusvene U-44:n upottamiseen ennen Norjan taisteluiden alkamista.[2]

HMS Faulknor siirrettiin 17. kesäkuuta 1940 Gibraltarille, jossa se liitettiin sinne perustettavaan Force H:hon. Alus osallistui osaston mukana operaatio Catapultiin sekä operaatioon Kamerunissa, joissa tehtiin Ranskan laivasto taistelukyvyttömäksi. Force H:n mukana alus suojasi useita Maltan saattueita ja Maltalle lentokonetäydennyksiä lähettäviä lentotukialuksia.[2]

Tammikuussa 1941 alukselle asennettiin takimmaisten torpedoputkien rinnalle 3 tuuman ilmatorjuntatykki. Samalla aluksen päämasto korvattiin lyhyellä rakenteella, jossa oli ainoastaan radiomasto.[2]

Alus otti osaa toukokuussa 1941 Saksan laivaston taistelulaiva Bismarckin metsästykseen ja upottamiseen Atlantilla, minkä jälkeen se palasi läntisen Välimeren saattueiden suojaamiseen sekä Biskajan lahdella havaittujen saarronmurtajien jahtaamiseen.[2]

Alus upotti 18. kesäkuuta 1941 yhdessä HMS Fearlessin, HMS Foresterin, HMS Foresightin ja HMS Foxhoundin kanssa syvyyspommein Cadizin länsipuolella sukellusvene U-138:n (36°04′N, 07°29′W).[3]

Alus palasi vuoden 1941 lopulla Englantiin, jossa sille asennettiin uusi etäisyysmittari kytkettynä tutkaan tyyppiä 285. Samalla aluksen takimmainen savupiippu lyhennettiin ja puolen tuuman konekiväärit siirrettiin uusille alustoille etsintävalojen sivuille. Radioantennit siirrettiin uuteen mastoon taaemmas kannelle. Alus sijoitettiin vuoden 1942 ensimmäiseksi neljännekseksi suojaamaan Jäämeren saattueita. Se liitettiin osaksi 4. Saattajaryhmää, joka suojasi Atlantin saattueita.[2]

Alus upotti 12. syyskuuta 1942 Huippuvuorten eteläpuolella sukellusvene U-88:n (75°04′N, 04°49′E).[3]

Aluksen X-tornin poistettiin tammikuussa 1943 ja sen tilalle asennettiin aluksella ollut 3 tuuman ilmatorjuntatykki. Samalla takimmaiset torpedoputket saatiin taas käyttöön. Alukselle asennettiin lisäksi kuusi 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä, jotka asennettiin sillan sivuille, etsintävalon viereen sekä etukannen etummaisiin kulmiin. Sen 286 tutka vaihdettiin 291:een.[2]

HMS Faulknor siirrettiin takaisin Välimerelle osaksi Force H:ta, jonka mukana se suojasi Sisilian maihinnousua. Alus oli saattamassa Italian antautuvaa laivastoa sekä suojaamassa Salernon maihinnousua.[2]

HMS Faulknor palveli lokakuusta marraskuuhun 1943 Dodekaneesien saaristossa Aigeian merellä. Kevyet ristelijät HMS Penelope ja HMS Sirius sekä hävittäjät HMS Faulknor ja HMS Fury hyökkäsivät 7. lokakuuta 1943 Astipalean pohjoispuolella Saksan laivaston saattueen, jossa oli sukellusveneiden emälaiva UJ-2111 (ex-Tramaglio), rahtialus Olympus ja 7 MFP lautta, kimppuun. Saattue upotettiin lukuun ottamatta yhtä MFP lauttaa. Paluumatkalla kotisatamaan Saksan ilmvoimat hyökkäsi toistuvasti osastoa vastaan[3]. Alus palasi Englantiin osallistuakseen kesäkuussa 1944 Normandian maihinnousuun.[2]

Vuoden 1945 alussa keskilaivassa ollut 4,7 tuuman tykkitorni korvattiin neliputkisella 2 naulan ilmatorjuntatykillä ja kaksiputkiset motorisoidut 20 millimetrin ilmatorjuntatykit asennettiin sillan sivuille.[2]

Sodan jälkeen HMS Faulknor myytiin romutettavaksi 22. tammikuuta 1946. Alus romutettiin huhtikuussa Milford Havenissa.[2]

Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Charles Saumarez Daniel DSO 1. huhtikuuta 1938 - 19. helmikuuta 1940
  • Anthony Fane de Salis 19. helmikuuta 1940 - 26. tammikuuta 1942
  • Alan Kenneth Scott-Moncrieff DSO 26. tammikuuta 1942 - 28. syyskuuta 1943
  • Mervyn Somerset Thomas DSO 28. syyskuuta 1943 - 24. helmikuuta 1944
  • Eric George May DSC 26. helmikuuta - huhtikuu 1944
  • Charles Fraser Harrington Churchill DSC huhtikuu - 19. joulukuuta 1944
  • Douglas Eric Holland-Martin DSO, DSC 19. joulukuuta 1944 - 3. huhtikuuta 1945
  • George Emery Fardell 3. huhtikuuta -

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941-1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Whitley, M. J. s. 106
  2. a b c d e f g h i j k Whitley, M. J. s. 105
  3. a b c d e Uboat.net - HMS Faulknor