HMS Duke of York (17)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo vuonna 1942 valmistuneesta Kuninkaallisen laivaston King George V-luokan taistelulaivasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
HMS Duke of York
HMS Duke of Yorkin 14 tuuman tykkimiehistö
HMS Duke of Yorkin 14 tuuman tykkimiehistö
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John Brown and Company, Clydebank
Kölinlasku 5. toukokuuta 1937
Laskettu vesille 28. helmikuuta 1940
Palveluskäyttöön 4. marraskuuta 1941
Palveluskäytöstä marraskuu 1951
Tekniset tiedot
Uppouma 36 727 t (tyhjä)
42 076 t (kuormattu)
Pituus 227,1 m
Leveys 31,4 m
Syväys 10,5 m
Koneteho 110 300 shp
Nopeus 28,3 solmua
Miehistöä 1 556
Aseistus 10 × BL 14"/45 (355,6 mm) Mk VII -tykkiä
16 × QF 5,25"/50 (133,4 mm) MK I -tykkiä
8 × 2-paunaista (40 mm) kahdeksanputkistatykkiä
6 × 40 mm Bofors-ilmatorjuntatykkiä
39 × 20 mm Oerlikon-ilmatorjuntatykkiä
4 Supermarine Walrus

HMS Duke of York (viirinumero 17) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston King George V-luokan taistelulaiva. Se laskettiin vesille 28. helmikuuta 1940. Alun perin aluksen nimeksi piti tulla HMS Anson, mutta aluksen nimi vaihdettiin HMS Duke of Yorkiksi helmikuussa 1940.[1]

HMS Duke of Yorkissa oli palvelukseen astuessaan kuusi 2-paunaista Mk VI -ilmatorjuntatykkiäja kuusi 20 millimetrin Boforsin ilmatorjuntatykkiä. Boforsit oli sijoitettu kaksi puolikannelle, kaksi taaemman komentotornin sivuille ja kaksi alemmas komentokannelle. Alukseen oli asennettu tyyppien 281, 282, 284 ja 285 tutkat.[2]

Vielä koeajojen aikana marraskuussa 1941 alukseen lisättiin tyypin 274 tutka.[2]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Duke of York korvasi sisaraluksensa HMS Prince of Walesin Kotilaivastossa Scapa Flowssa ja alus kuljetti käyttöönottoristeilyllään joulukuussa 1941 pääministeri Winston Churchillin tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä Franklin D. Rooseveltia Annapolisiin Yhdysvaltoihin. Alus saapui Annapolisiin 22. joulukuuta, mistä alus siirtyi Bermudan vesille koulutukseen. Koulutusjakson jälkeen alus palasi Scapa Flowhun 30. tammikuuta 1942.[3]

Scapa Flowhun palaamisen jälkeen alukseen lisättiin yksi 20 millimetrin ilmatorjuntatykki keulaan. Tykin sijoittelu osoittautui epäonnistuneeksi ja se poistettiin kolmisen kuukautta myöhemmin.[2]

Neuvostoliittoon matkaavia saattueita suojaamassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Duke of York suojaamassa Neuvostoliittoon matkaavaa saattuetta (2.-9. maaliskuuta 1942).

HMS Duke of York liitettiin osaksi Kotilaivastoa ja sen tehtävänä oli toimia saattueiden suojana. Alus oli ensimmäistä kertaa taistelutehtävässä Neuvostoliittoon 2.-9. maaliskuuta 1942 matkaavan PQ12 saattueen kaukosuojauksena, jolloin tarkoituksena oli myös pyrkimys tuhota tai vähintään vaurioittaa Norjan vuonoihin piilotettua saksalaista taistelulaivaa Tirpitziä. Tirpitz olikin lähtenyt saattueineen merelle 6. joulukuuta, mutta alukset eivät kohdanneet toisiaan. HMS Duke of York toimi 20.-28. maaliskuuta saattueen PQ13 ja 8. huhtikuuta matkaan lähteneen saattueen PQ14 kaukosuojausosastossa.[3]

Saattue PQ17 lähdössä matkaan

HMS Duke of Yorkin ilmatorjunta-aseistusta lisättiin kahdeksalla 20 millimetrin ilmatorjuntatykillä huhtikuussa 1942. Tykeistä asennettiin viisi etukannelle ja kolme puolikannelle.[2]

Saattueessa PQ15 HMS Duke of York korvasi hävittäjä HMS Punjabiin törmätessään vaurioituneen sisaraluksensa HMS King George V:n. Kesäkuussa alus oli suojaamassa epäonnista saattuetta PQ17 ja syyskuussa PQ18:aa.[3]

Välimerellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Operaatio Torch

HMS Duke of York siirrettiin Gibraltarille osaksi Force H:n lippulaivaksi lokakuussa 1942. Force H:n lippulaivana alus osallistui Pohjois-Afrikan maihinnousuihin. HMS Nelson vapautti HMS Duke of Yorkin lippulaivan tehtävistä 15. marraskuuta, minkä jälkeen alus palasi Englantiin saapuen Scapa Flowhun 26. marraskuuta.[3]

Pohjois-Atlantilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nordkapin taistelu

Pian Scapa Flowhun palaamisen jälkeen HMS Duke of York siirrettiin telakalle Rosythiin joulukuussa ja palasi palvelukseen Kotilaivastoon maaliskuussa 1943. Alus otti lippulaivan tehtävät vastaan 8. toukokuuta.[3] Telakalla alukseen lisättiin 24 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä.[2]

HMS Duke of York suojasi lokakuussa Yhdysvaltain laivaston tukialusta USS Rangeria, sen tehdessä rynnäkön Bodöhön sijoitettuja saksalaisia aluksia vastaan.[4]

Scharnhorstin eloonjääneitä

HMS Duke of Yorkin ollessa suojaamassa vuoden lopulla saattuetta JW55A/JW55B Saksan laivaston taisteluristeilijä Scharnhorst saapui viiden hävittäjän tukemana tuhoamaan saattuetta. Alusten välisessä taistelussa 26. joulukuuta HMS Duke of York osui Scharnhorstin konehuoneeseen, mikä aiheutti saksalaisaluksen vetäytymisen taistelusta. Tämä osuma aiheutti välillisesti Scharnhorstin tuhon. Kaikkiaan HMS Duke of York ampui 446 14 tuuman kranaattia ja 686 5,25 tuuman kranaattia kolmen tunnin aikana. Taistelun jälkeen suojaava osasto jatkoi matkaansa Kuolan niemimaalle ja palasi sitten Scapa Flowhun 1. tammikuuta 1944.[4]

Maaliskuussa HMS Duke of York oli saattueen JW58/RA58 kaukosuojana ja 9.-28. heinäkuuta suojaamassa tukialusrynnäköitä Tirpitziä vastaan ja osana vastaavia hyökkäyksiä 22., 24. ja 29. elokuuta.[4] Kesäkuun aikana aluksen kahdeksan 20 millimetrin ilmatorjuntatykeistä poistettiin sillalta ja korvattiin kahdella sähkötoimisella kaksiputkisella 20 millimetrin Mk V ilmatorjuntatykillä.[2]

HMS Duke of Yorkille suoritettiin modernisointi telakalla Liverpoolissa syyskuusta 1944 maaliskuuhun 1945, minä aikana aluksen ilmatorjunta-aseistusta lisättiin merkittävästi.[4] Aluksen ilmatorjunta-aseistus koostui huollon jälkeen seuraavista aseista:[2]

  • kaksi neliputkista 40 millimetrin ilmatorjuntatykkiä
  • kahdeksan kahdeksanputkista 2 paunaista (pom-pom) ilmatorjuntatykkiä
  • kuusi neliputkista 2 paunaista ilmatorjuntatykkiä
  • kahdeksan kaksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä
  • 12 yksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä

Lisäksi huollon aikana poistettiin lentokoneiden tarvitsemat rakenteet ja tutka tyyppiä 274 lisättiin.[2]

Tyynellä valtamerellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Telakalta poistumisen jälkeen alus liitettiin osaksi Brittien Tyynenvaltameren laivastoa. HMS Duke of York saapui Sydneyyn heinäkuussa 1945, jossa alus määrättiin laivaston lippulaivaksi. HMS Duke of York ei lippulaivana osallistunut varsinaisiin sotatoimiin Tyynellä valtamerellä, mutta oli Brittien Tyynenmeren laivaston lippulaivana Britannian laivaston edustaja Japanin antautuessa, minkä jälkeen alus osallistui miehitystehtäviin.[4]

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Duke of York vapautti sisaraluksensa HMS Ansonin Hongkongista joulukuussa. Alus itse lähti kotimatkalle 6. kesäkuuta 1946 ja saapui 11. heinäkuuta. HMS Duke of York siirrettiin telakalle Devonportiin.[4] Telakalla poistettiin kaikki yksiputkiset 20 millimetrin ilmatorjunta-aseet.[2]

HMS Duke of York palasi palvelukseen Kotilaivaston lippulaivaksi marraskuussa. Huhtikuussa 1949 HMS Implacable otti vastaan lippulaivan tehtävät ja HMS Duke of York siirrettiin reserviin. Ennen reserviin siirtymistä alukselle suoritettiin huoltotöitä huhtikuusta heinäkuuhun. Huollon jälkeen alus oli reservin lippulaiva, mistä tehtävästä sen vapautti risteilijä HMS Dido 2. syyskuuta 1951. HMS Duke of York lähti Cammell Lairdin telakalle huoltoon, jossa se oli syyskuusta marraskuuhun. Aluksesta poistettiin kaikki kaksiputkiset 20 millimetrin ilmatorjuntatykit sekä kaksi neliputkista 40 millimetrin ilmatorjuntatykkiä ja lisättiin kuusi yksiputkista 40 millimetrin ilmatorjuntatykkiä.[2] Huollon jälkeen 6. marraskuuta alus hinattiin Birkenheadista Clydeen ja ankkuroitiin sinne.[5]


HMS Duke of York kirjattiin poistolistalle 30. huhtikuuta 1957 ja myytiin Shipbreaking Industriesille Faslaneen romutettavaksi 18. helmikuuta 1958.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley M J: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X. (englanniksi)
  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Conway's s. 15
  2. a b c d e f g h i j Whitley s. 142
  3. a b c d e Whitley s. 146
  4. a b c d e f Whitley s. 148
  5. Whitley s. 148-149
  6. Whitley s. 149

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Duke of York (17).