HMS Catterick

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Catterick
HMS Catterick
HMS Catterick
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Armstrong and Company, Barrow-in-Furness
Kölinlasku 1. maaliskuuta 1941
Laskettu vesille 22. marraskuuta 1941
Palveluskäyttöön 12. kesäkuuta 1942
Poistui palveluskäytöstä Kreikan laivastolle 1946 nimellä Hastings
Tekniset tiedot
Uppouma 1 070 t (standardi)
1 458 t (max)
Pituus 85,3 m
Leveys 10,16 m
Syväys 3,51 m
Koneteho 19 000 hv
Nopeus 27 solmua (50 km/h)
Miehistöä 168
Aseistus
Aseistus 4 × QF 4" Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 × QF 2 naulan Mk VIII -tykkiä neliputkisena Mk VII -asennuksena
2 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III -asennuksina
2 × 21" (533 mm) torpedoputkea
4 × syvyyspomminheitintä ja 3 kiskoa, joihin 110 syvyyspommia

HMS Catterick (viirinumero L81) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin III saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 4. heinäkuuta 1940 työnumerolla J3886 osana vuoden 1940 hätäohjelmaa Vickers Armstrongin telakalta Barrowista, missä köli laskettiin 1. maaliskuuta 1941 telakkanumerolla 794. Alus laskettiin vesille 22. marraskuuta ja valmistui 12. kesäkuuta 1942.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 1942 alus siirrettiin vastaanottotestien ja varustamisen päätyttyä Scapa Flowhun, jossa se osallistui Kotilaivaston mukana koulutukseen. Se osallistui harhautusoperaatioon, jolla oli tarkoitus suojata saattuetta PQ17. Koulutuksen päätyttyä alus määrättiin Itäiseen laivaston 2. hävittäjälaivueeseen.[1]

Alus liittyi 29. heinäkuuta Clydessä saattueeseen WS21 HMS Ranpuran, HMS Ledburyn ja HMS Petardin kanssa. Catterick erkani 10. elokuuta Freetownissa saattueesta, jonka suojaksi se palasi 15. elokuuta matkan jatkuessa kohti Kapkaupunkia HMS Hawkinsin ja Petardin kanssa. Alus erkani 27. elokuuta saattueesta saavuttuaan Kapkaupunkiin. Alus saapui 19. syyskuuta Kilindiniin, jossa se määrättiin Intian valtamerellä kulkevien saattueiden suojaksi. Alus pelasti 30. marraskuuta 157 Saksan laivaston sukellusveneen U-177 torpedoiman SS Llandalff Castlen eloonjäänyttä.[1]

1943[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Catterick liittyi 1. maaliskuuta 1943 Durbanissa saattueeseen WS26 paikallissuojaukseksi HMS Blackmoren ja Relentlessin kanssa Intian valtamerelle. Alus erkani 4. maaliskuuta saattueesta palaten Durbaniin. Alus liittyi 29. maaliskuuta Durbanissa HMS Foxhoundin, HMAS Napierin ja Rotherhamin kanssa saattueeseen WS27, josta se erkani 1. huhtikuuta palaten Durbaniin.[1]

Alus siirrettiin 7. huhtikuuta Durbanissa telakalle, minkä jälkeen se aloitti 15. huhtikuuta koeajot ja alus määrättiin Etelä-Atlantille. Seuraavana päivänä alus suojasi kotimaahan matkannutta taistelulaiva HMS Warspitea, josta se erosi Freetownissa aloittaen eteläisen Atlantin saattueiden suojaamisen.[1]

Alus lähti 22. toukokuuta Gibraltarille HMS Antelopen ja HMS Foxhoundin kanssa. Alukset liittyivät 25. toukokuuta HMS Corfun ja HMS Suffolkin kanssa saattueeseen WS30 matkalla Freetowniin, jossa Catterick erkani saattueesta 29. toukokuuta. Alus liittyi 3. kesäkuuta samaan saattueeseen jatkettaessa matkaa Freetownista Kapkaupunkiin HMS Suffolkin, HMS Carnarvon Castlen ja Corfun kanssa. Alus erkani 16. kesäkuuta saattueesta saavuttaessa Kapkaupunkiin.[1]

Elokuussa alus määrättiin Välimerelle. Alus suojasi 24. elokuuta saattueen CF13 Gibraltarille, mistä se siirtyi 50. saattajaviirikköön Algeriin. Alus valmistautui viirikön mukana Salernon maihinnousuun. Alus suojasi syyskuun lopulta alkaen saattueita sillanpäähän, kunnes se siirrettiin marraskuussa Hunt-luokan hävittäjistä Maltalle muodostettuun laivueeseen. Alus liittyi joulukuussa Maltalla 18. Hävittäjälaivueeseen.[1]

1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1944 alun alus suojasi laivueen mukana keskisen Välimeren saattueita sekä valvoi alueen meriliikennettä. Alus osallistui heinäkuussa Yhdysvaltain laivaston alaisuudessa Etelä-Ranskan maihinnousuun tähtääviin harjoituksiin. Se matkasi elokuun alussa Oraniin.[1]

Alus oli 10. elokuuta Oranissa, jossa se seuraavana päivänä liittyi saattueeseen AM1 HMS Clevelandin ja HMS Calpen kanssa. Alus tankattiin 13. elokuuta ja se palasi seuraavana päivänä saattueen suojaksi. Saattue saapui 15. elokuuta sillanpäähän. Aluksen vapauduttua elokuun lopulla operaatiosta se palasi Välimeren laivaston alaisuuteen.[1]

Alus liittyi syyskuussa Aleksandriassa Egeanmerelle lähetettävään laivasto-osastoon. Se tuki 24. syyskuuta alkaen alueen maajoukkojen operaatioita. Alus tulitti 5. lokakuuta Levithaa risteilijä HMS Auroran kanssa. Alus vapautettiin operaatiosta, minkä jälkeen se palasi itäisen Välimeren saattueiden suojaksi.[1]

Alus liittyi joulukuussa Maltalle sijoitettuun 22. Hävittäjälaivueeseen, jonka mukana se suojasi keskisen Välimeren ja Adrianmeren saattueita.[1]

1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1945 alun alus suojasi Adrian- ja Egeanmeren saattueita. Alus osallistui 1. toukokuuta Rhodoksen maihinnousuun HMS Kimberleyn sekä Kreikan laivaston hävittäjän Kritin kanssa. Operaatiosta vapauduttuaan alus aloitti kotimatkan valmistautuakseen ulkomaan komennukseen. Alus määrättiin Itäiseen laivastoon ja se valmistautui kesäkuun uuteen tehtäväänsä. Alus lähti heinäkuussa Durbaniin huollettavaksi. Alus siirtyi tammikuussa 1946 huollosta palattuaan Välimerelle.[1]

PN Hastings[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus lainattiin toukokuussa Kreikan laivastolle, joka nimesi sen BN Hastingsiksi. Se luokiteltiin fregatiksi. Alus palveli Kreikan laivastossa vuoteen 1963, jolloin se myytiin romutettavaksi Pireuksessa. Alus romutettiin kesäkuussa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, J .J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]