HMS Blean

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Blean
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Hawthorn Leslie and Company, Hebburn
Kölinlasku 22. helmikuuta 1941
Laskettu vesille 15. tammikuuta 1942
Palveluskäyttöön 23. elokuuta 1942
Palveluskäytöstä upotettu 11. joulukuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1070 t (kuiva)
1458 t (max)
Pituus 85,3 m
Leveys 10,16 m
Syväys 3,51 m
Koneteho 19000 hv
Nopeus 27 solmua (50 km/h)
Miehistöä 168
Aseistus 4 4" QF Mk XVI tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
4 kaksinaulaista QF Mk VIII tykkiä neliputkisena Mk VII asennuksena
2 20 mm Oerlikon ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III asennuksina
2 21" (533 mm) torpedoputkea
4 syvyyspomminheittäjää ja 3 kiskoa, joihin 110 syvyyspommia

HMS Blean (viirinumero L47) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin III saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Alus nimettiin Blean Beagles Huntin mukaan, mikä pidettiin Bleanin kylässä Canterburyn pohjoispuolella.

Alus tilattiin 27. huhtikuuta 1940 Hawthorn Leslie and Companyltä Hebburnistä osana vuoden 1940 hätäohjelmaa. Sen köli laskettiin 22. helmikuuta 1941 työnumerolla 4247 ja alus laskettiin vesille 15. tammikuuta 1942. Alus valmistui 23. elokuuta samana vuonna.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Bleanin ensimmäiseksi ja ainoaksi päälliköksi määrättiin 20. heinäkuuta 1942 alkaen Norman John Parker[2]. Alus oli elokuussa valmistajan koeajoissa, minkä jälkeen se läpäisi hyväksyntätestit. Alus siirtyi hyväksynnän jälkeen Scapa Flowhun varustettavaksi sekä koulutuksen aloittamiseksi. Alus oli syyskuussa koulutettavana Kotilaivastossa, minkä päätyttyä se aloitti Pohjanmeren saattueiden suojaamisen.[1]

Alus oli lokakuussa huollettavana Thamesin alueen telakalla, jossa ollessaan se sai määräyksen siirtyä Välimerelle. Sen tehtävänä oli tukea Pohjois-Afrikan maihinnousua. Alus siirtyi saattueen mukana Gibraltarille, jonne saavuttuaan se liitettiin 58. Hävittäjäviirikköön.[1]

HMS Blean suojasi 11. joulukuuta 1942 Algerian rannikolla saattuetta KMF4 yhdessä HMS Wishartin kanssa, kun Saksan laivaston sukellusvene U-443 havaitsi saattueen. Sukellusvene laukaisi yhden torpedon kohti HMS Bleania ja toisen kohden saattuetta, mutta kumpikin osui saattaneeseen hävittäjään. Torpedoitu alus upposi 60 merimailia rannikosta neljässä minuutissa, jolloin sai surmansa 89 miehistönjäsentä. HMS Wishart pelasti kahdeksan upseeria ja 86 miehistönjäsentä.[1]

Koordinaatit: 35°55′N, 01°50′W

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, JJ & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 30. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]