HMS Alert (1856)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston viktoriaanisella ajalla palvelleesta Cruizer-luokan potkurisluupista. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Alert
HMS Alert jäissä arktisella tutkimusmatkalla vuonna 1876
HMS Alert jäissä arktisella tutkimusmatkalla vuonna 1876
Aluksen vaiheet
Rakentaja Pembroken laivastontelakka
Kölinlasku tammikuu 1855
Laskettu vesille 20. toukokuuta 1856
Palveluskäyttöön 21. tammikuuta 1858
Poistui palveluskäytöstä lainattu Yhdysvaltain laivastolle vuonna 1884,
Kanadalle vuonna 1885,
myyty vuonna 1894
Tekniset tiedot
Uppouma 1 045 t
Pituus 49 m (tykkikansi)
42,72 m (köli)
Leveys 9,70 m
Syväys 5,33 m
Koneteho 383 ihp (286 kW)
parkkitakiloitu
Nopeus 8,8 solmua
Miehistöä 175
Aseistus
Aseistus 1 × 32 naulan 56 cwt -tykki
16 × 32 naulan 32 cwt -tykkiä

HMS Alert oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1858 vesillelaskettu 17-tykkinen Cruizer-luokan potkurisluuppi viktoriaanisessa laivastossa. Alus tuli tunnetuksi arktisen alueen tutkimusmatkoistaan, joiden aikana se saavutti vuonna 1876 82 astetta pohjoista leveyttä. Alus romutettiin vuonna 1894.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puiset Cruizer-luokan sluupit oli suunniteltu lordi John Hayn ohjauksessa, ja hänen johtamansa komitean lakkauttamisen jälkeen työnohjausta jatkoi laivaston rakennustöiden valvoja Sir Baldwin Walker. Alus tilattiin saman aikaisesti sisaraluksensa HMS Falconin kanssa 2. huhtikuuta 1853. Sen köli laskettiin tammikuussa 1853 Pembroken laivastontelakalla. Alus varustettiin Chathamissa kaksi sylinterisellä höyrykoneella, jonka toimitti Ravenhill and Salkeld. Höyrykone maksoi 6 052 puntaa, ja se tuotti 383 hevosvoimaa. Koneisto oli kytketty yhteen akseliin, joka liikutti alusta maksimissaan 8,8 solmun nopeudella. Alus oli lisäksi varustettu prikitakilalla.[1]

Alert varustettiin uudelle moottorilla vuonna 1875, jolloin siihen asennettiin R. & W. Hawthornin kaksisylinterinen 60 nhp:n compoundhöyrykone. Korkeapainesylinteri oli 25 tuumaa läpimitaltaan, ja matalapainesylinteri oli 48-tuumainen. Iskunpituus oli 18 tuumaa. Koeajoissa aluksen nopeus oli 7,684 solmua, jolloin se tuotti 312 hevosvoimaa. Samalla alus vahvistettiin kulkemaan jäissä, mikä kasvatti sen uppouman 1 240 tonniin. Alus teki vuosina 1875–1876 HMS Discoveryn kanssa arktisen tutkimusmatkan, jolloin sen päällikkönä oli George Nares.[2]

Alus luovutettiin vuonna 1878 tutkimuskäyttöön, ja se lainattiin vuonna 1884 American Research Societylle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lyon, David & Winfield, Rif: Sail & Steam Navy List - All the Ships of the Royal Navy 1815–1889. Lontoo: Chatham Publishing/National Maritime Museum, 2004. ISBN 1-86176-032-9. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyon & Winfield s. 213–215
  2. Lyon & Winfield s. 215

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]