HMS Aldenham

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Aldenham
HMS Aldenham
HMS Aldenham
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cammell Laird, Birkenhead
Kölinlasku 22. elokuuta 1940
Laskettu vesille 27. elokuuta 1941
Palveluskäyttöön 5. helmikuuta 1942
Palveluskäytöstä uponnut osuttuaan miinaan 14. joulukuuta 1944
Tekniset tiedot
Uppouma 1 070 t (kuiva)
1 458 t (max)
Pituus 85,3 m
Leveys 10,16 m
Syväys 3,51 m
Koneteho 19 000 hv
Nopeus 27 solmua (50 km/h)
Miehistöä 168
Aseistus 4 4" QF Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 kaksinaulaista QF Mk VIII -tykkiä neliputkisena Mk VII -asennuksena
2 20 mm Oerlikon-ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III -asennuksina
2 21" (533 mm) torpedoputkea
4 syvyyspomminheittäjää ja 3 kiskoa, joihin 110 syvyyspommia

HMS Aldenham (viirinumero L22) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin III saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Alus tilattiin 4. heinäkuuta 1940 Cammell Lairdilta Hebburnista työnumerolla J3766 osana vuoden 1940 hätäohjelmaa. Sen köli laskettiin 22. elokuuta ja alus laskettiin vesille 27. elokuuta 1941. Alus valmistui 5. helmikuuta seuraavana vuonna.[1][2]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Aldenham määrättiin helmikuussa 1942 koeajojen, varustaminen ja koulutuksen jälkeen liittymään Välimeren laivastoon. Alus suojasi 21. maaliskuuta HMS Volunterrin kanssa Liverpoolista Clydeen viisi (Arundel Castle, Empress of Russia, Duchess of Atholl, Dominion Monarch ja Oronsay) saattueeseen WS17 liittyvää kuljetusalusta, joihin oli kuormattu Liverpoolissa 5. Jalkaväkidivisioonan 17. prikaati. Saattue saapui Clydeen seuraavana aamuna[3]. Alus liittyi 24. maaliskuuta saattueeseen WS17, jossa oli kaikkiaan 32 kuljetusalusta, matkalle Freetowniin risteilijä HMS Shropshiren, aseistetun kauppalaivan AMC Alcantaran ja hävittäjien HMS Croomen sekä HMS Lookoutin kanssa. Alus upotti 27. maaliskuuta Ushantin edustalla Saksan laivaston sukellusveneen U-587:n HMS Leamingtonin ja HMS Volunteerin kanssa (47°21′N, 034°00′W). Upotus oli samalla ensimmäinen uuden radiopeilausjärjestelmän avulla tehty sukellusveneen tuhoaminen.[1][4]

Alus kävi 1. huhtikuuta Azoreilla tankkaamassa ja se erkani 6. huhtikuuta saattueesta sen saavuttua Freetowniin. Alus jatkoi 8. huhtikuuta itsenäisesti matkaansa HMS Groven kanssa. Alukset kävivät tankkaamassa Saint Helenalla, minkä jälkeen ne poikkesivat Kapkaupungissa ja Durbanissa. Alus matkasi toukokuussa edelleen poiketen Mombasassa ja Adenissa. Alus saapui 13. toukokuuta Aleksandriaan, jossa se liitettiin Välimeren laivaston 5. Hävittäjälaivueeseen[4].[1]

HMS Aldenham liittyi 11. kesäkuuta Port Saidissa HMS Coventryyn suojatakseen neljän rahtialuksen muodostamaa saattuetta MW11C HMS Airedalen, HMS Beaufortin, HMS Croomen, HMS Dulvertonin, HMS Eridgen, HMS Exmoorin ja HMS Hurworthin kanssa (operaatio Rembrandt). Saattue joutui seuraavana päivänä ilmahyökkäykseen, jolloin SS City of Calcutta vaurioitui. Saattue liittyi 13. kesäkuuta kahteen muuhun saattueen MW11 osaan. Yhdistynyt saattue joutui seuraavana päivään ilmahyökkäykseen, mikä aiheutti ilmatorjunnan ampumatarvikkeiden pahaa vajausta aluksilla.[1]

Saattue käskettiin 15. kesäkuuta palaamaan. Yöllä se joutui kuuden E-veneen hyökkäyksen kohteeksi, jolloin HMS Aldenham ja HMS Airedale pakottivat E-veneet S58 ja S59 irtautumaan taistelusta. Päivän valjettua ilmahyökkäykset jatkuivat, jolloin HMS Airedale vaurioitui. HMS Aldenham määrättiin pelastamaan vaurioituneen aluksen miehistö sekä upottamaan alus. Saattue määrättiin palaamaan alkuperäiselle kurssilleen kohti Maltaa Italian laivaston raskaiden alusten palattua satamiinsa.[1]

Operaatio Vigorous peruutettiin E-veneiden hyökkäysten jatkuttua. Alus suojasi 16. kesäkuuta palaavaa saattuetta, jonka mukana se saapui seuraavana päivänä Port Saidiin. Alus jatkoi matkaansa laivueen kanssa Aleksandriaan.[1]

HMS Aldenham oli 30. kesäkuuta etsimässä sukellusvenettä Aleksandrian edustalla, kun sukellusvene U-372 oli torpedoinut sukellusveneiden emälaiva HMS Medwayn. Alus tulitti 11. heinäkuuta laivueen mukana Mersa Matruhia tuhoten satamassa olleen ammuslaivan. Alus suojasi 20. heinäkuuta risteilijöitä HMS Didoa ja HMS Euryalusta HMS Dulvertonin kanssa risteilijöiden tulittaessa Mersa Matruhia. Alus tulitti 29. heinäkuuta El Dabaa HMS Eridgen, HMS Croomen ja HMS Hurworthin kanssa. Operaation aikana osasto joutui E-veneiden hyökkäyksen kohteeksi, jolloin HMS Eridgeen osui torpedo. HMS Aldenham hinasi liikuntakyvyttömäksi muuttuneen sisaraluksensa Aleksandriaan.[1]

HMS Aldenham palveli elokuun laivueen mukana partioiden merialueella ja tukien Tobrukin varuskunnan taistelua. Lisäksi alus suojasi 15. Risteilijäviirikköä, joka etsi akselivaltojen saattueita Afrikan ja Italian välillä. Alus määrättiin syyskuussa operaatio Agreementia.[1]

Alus muodosti 12. syyskuuta HMS Beaufortin, HMS Exmoorin ja HMS Hurworthin kanssa osaston, johon kuormattiin merijalkaväkeä kuljetettavaksi Tobrukiin yhdessä HMS Sikhin ja HMS Zulun kanssa. Seuraavana päivänä alusten piti tukea suunniteltua maihinnousua, kun ne joutuivat ilmahyökkäyksen ja rannikkotykistön tulen maaliksi. HMS Aldenham erkani 14. syyskuuta osastosta tankatakseen Aleksandriassa, minkä jälkeen alus palasi avustamaan Tobrukin edustalla vaurioitunutta HMS Zulua HMS Belvoirin ja hinaaja HMS Brigandin kanssa. Alukset kuitenkin kutsuttiin takaisin HMS Zulun upottua.[1]

Alus suojasi 16. marraskuuta saattuetta MW13 Maltalle operaatio Stoneagessa. Saattue joutui kaksi päivää myöhemmin voimakkaaseen ilmahyökkäykseen, jolloin risteilijä HMS Arethusa vaurioitui pahoin torpedon osuttua. HMS Aldenham osallistui Aleksandriaan palattuaan uhrien hautajaisiin merellä.[1]

HMS Aldenham määrättiin suojaamaan 15. Risteilijäviirikköä, kun se suojasi saattuetta MW14 Maltalle operaatiossa Portcullis. Alus saapui 5. joulukuuta saattueen mukana Maltalle. Saattue ei kärsinyt matkalla tappioita, koska Tunisiaan sijoitetut liittoutuneiden lentokoneet kykenivät tarjoamaan tarvittavan ilmasuojan. Alus suojasi paluumatkalla tyhjiä rahtialuksia Aleksandriaan. Se suojasi huoltosaattueen Benghaziin, mistä vapauduttuaan alus siirtyi Maltalle suojatakseen tyhjien rahtialusten muodostaman saattueen Aleksandriaan.[1]

1943[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Aldenham määrättiin suojaamaan tammikuussa 1943 saattueita Tripoliin. Alus etsi 2. helmikuuta Tobrukin edustalla edellisenä päivänä upotetun miinalaiva HMS Welshmanin eloonjääneitä.[1]

Alukselle kuormattiin maaliskuussa Aleksandriassa Maltalta sodan alussa evakuoituja siviileitä sekä sotilaita kuljetettavaksi Maltalle. Alus partioi itäisellä Välimerellä, kunnes se määrättiin maalis-huhtikuun vaihteessa kattiloiden puhdistukseen Aleksandriaan. Aluksen palattua kattiloiden puhdistuksesta se kuljetti uudelleen maltalaisia kotiin suojaten samalla saattuetta. Alus erkani saattueesta avustamaan koneviasta kärsineen rahtialuksen Tobrukiin. Alus ajoi matalikolle Sollumin lahdella 160 merimailia Tobrukista itään, mistä se irrotettiin myöhemmin. HMS Jervis hinasi vaurioituneen aluksen Aleksandriaan suojanaan miinanraivaajat HMS Boston ja HMS Seaham.[1]

HMS Aldenham siirrettiin telakalle, jolloin todettiin aluksen akseleiden ja potkureiden vaurioituneen. Alukselle siirrettiin korjauskelvottomasta HMS Eridgestä tarvittavat osat. Alukseen tutustui koeajojen aikan Armeijan naisvapaaehtoisista (WRNS) koottu osasto.[1]

Alus otti toukokuussa osaa akselivaltojen joukkojen evakuoinnin estämiseen Bonin niemimaan ja Italian välillä operaatio Retributionissa. Aluksen yläkansi maalattiin punaiseksi, jotta liittoutuneiden lentokoneet tunnistaisivat helpommin omat alukset. Alus tulitti Kelebiaa sekä pysäytti Italian laivaston sairaalalaivan, joka kuljetti joukkoja. Sairaalalaiva saatettiin takaisin Tunisian rannikolle.[1]

HMS Aldenham laski toukokuun lopulla joukkoja maihin Zembralle Tunisian rannikolla, minkä jälkeen se kuljetti saksalaiset ja italialaiset sotavangit Maltalle. Alus palasi kesäkuussa saattueiden suojaksi, kunnes se määrättiin suunnitellun Sisilian maihinnousun itäisen tukiryhmän saattajaryhmä P:hen.[1]

Alus lähti 5. heinäkuuta Port Saidista saattueen MWF36 mukana. Se erkani seuraavana päivänä saattueesta tankkaamaan, minkä jälkeen se palasi 7. heinäkuuta saattajaryhmään. Alus ohjasi 8. heinäkuuta LCT osaston Maltalta sillanpäähän, mistä vapauduttuaan se esti seuraavana päivänä sukellusveneiden pääsyä sillanpään alueelle. Alus suojasi 10. heinäkuuta monitori HMS Erebusta HMS Beaufortin kanssa tulitettaessa saksalaisten tykistöasemia sillanpään ympäristössä.[1]

HMS Aldenham avusti 12. heinäkuuta ilmapommituksessa vaurioitunutta HMS Eskimoa, jonka haavoittuneet alus kuljetti sairaalalaiva Abballe. Alus suojasi seuraavana päivänä HMS Erebuksen tulittamaan Cap Da Crocessa olevia saksalaisten asemia yhdessä HMS Rockwoodin kanssa. Alus pelasti brittiläisiä laskuvarjosotilaita kumiveneistä näitä kuljettaneen amerikkalaisen lentokoneen pudottua.[1]

Alus aloitti 14. heinäkuuta Sisilian rannikolla partioinnin, jonka aikana sen tehtävänä oli tukea maajoukkoja. Se irrotettiin 6. elokuuta saattajaryhmästä, jonka jälkeen alus palasi Aleksandriaan. Seuraavana päivänä matkalla Aleksandriaan alus pelasti saksalaisen lentäjän kumiveneestä.[1]

HMS Aldenham liitettiin syyskuussa Force Z:aan, jonka tehtävänä oli miehittää Taranton satama Italian antauduttua. Matkalla Tarantoon alus kohtasi Maltalle matkanneen Italian laivaston. Alus palasi Aleksandriaan, josta se siirrettiin Aegeanmerelle estämään meriliikenne Aegeanmeren saarille italialaisten varuskuntien korvaamiseksi saksalaisilla joukoilla. Alus suojasi lokakuussa saattueita, joilla täydennettiin Aegeanmeren alueella olleita brittijoukkoja.[1]

Alus aloitti 1. lokakuuta Aleksandriasta partioinnin Kreikan laivaston hävittäjien Themistocleksen ja Miaouliksen kanssa Kasonsalmessa. HMS Aldenham ei 3. lokakuuta kyennyt estämään lentokoneen ilmoittamien saksalaisten miehittämien alusten matkaa, vaan se joutui palaamaan Aleksandriaan tankkaamaan. Alus matkasi seuraavana päivänä Limassoliin HMS Rockwoodin ja samojen kreikkalaisalusten kanssa tukeakseen Kosin taisteluita, josta se vapautui 8. lokakuuta partiotehtäviin. Alus tulitti 14. lokakuuta Alindaa Leroksella HMS Pennin ja HMS Blencathran kanssa. Se tulitti kaksi päivää myöhemmin Kosin saarta HMS Pennin kanssa.[1]

Alus määrättiin tukemaan liittoutuneiden maihinnousua Etelä-Ranskaan operaatio Dragoonissa. HMS Aldenham ja HMS Hursley suojasivat 22. lokakuuta risteilijä HMS Phoebea tekivät harhautuspurjehduksen täydennettäessä Leroksen varuskuntaa. Alukselle siirrettiin seuraavana päivänä Turkin aluevesillä HMS Petardilla olleet maavoimien sotilaat, jotka se laski maihin seuraavana päivänä pimeän laskeuduttua.[1]

HMS Aldenham oli 13. marraskuuta Turkin vesillä, josta se siirtyi seuraavana päivänä Leroksen edustalle tukemaan maavoimien taistelua. Alus tulitti yhdessä HMS Pennin ja HMS Blencathran kanssa saksalaisten asemia Alinda Gurnan alueella. Alus joutui liitopommin maaliksi etsiessään maihinnousualuksia, minkä jälkeen se palasi Turkin aluevesille lepäämään.[1]

Alus etsi seuraavana yönä jälleen maihinnousualuksia ja se joutui päivän noustua rannikkotykistön maaliksi. Se vetäytyi Turkin aluevesille suojaan. Alukselle nousi 16. marraskuuta Kosilta pienaluksella saapuneita haavoittuneita. Alus suojasi HMS Blencathran hinaamaan HMS Rockwoodin paluun Aleksandriaan.[1]

HMS Aldenham ja HMS Exmoor vapauttivat 4. joulukuuta HMS Jerviksen ja HMS Pennin suojaamasta vaurioitunutta Kreikan laivaston hävittäjää Adriasta, jota HMS Brigand hinasi Aleksandriaan. Osasto saapui 6. joulukuuta Aleksandriaan, jossa alus siirrettiin huoltoon.[1]

1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Aldenham siirrettiin tammikuussa 1944 22. Hävittäjälaivueeseen, minkä seurauksena alus matkasi Algeriin. Alus aloitti uuden laivueensa mukana keskisen Välimeren saattueiden suojaamisen, kunnes se siirrettiin huhtikuussa huollettavaksi Haifaan. Alus palasi korjausten päätyttyä laivueeseensa Algeriin suojaten Aleksandriasta lähtenyttä saattuetta.[1]

Alus suojasi toukokuusta alkaen saattueita sekä tuki liittoutuneiden operaatioita Adrianmerellä. Se muun muassa hyökkäsi E-vene tukikohtiin, joihin sijoitetut veneet häiritsivät alueen laivaliikennettä. Alus määrättiin heinäkuussa Etelä-Ranskan maihinnousuun Yhdysvaltain laivaston alaisuuteen operaatio Dragooniin. Sen tehtävänä oli suojata saattueita Napoliin, Syrakusaan sekä muihin Etelä-Italian satamiin valmistauduttaessa maihinnousuun.[1]

Alus siirtyi elokuussa Napoliin, josta se suojasi 13. elokuuta HMS Blackmoren, HMS Beaufortin, HMS Eggesfordin, HMS Belvoirin, HMS Whaddonin ja HMS Lauderdalen sekä Kreikan laivaston hävittäjän Pindoksen kanssa saattueen SM2 sillanpäähän, jonne osasto saapui 15. elokuuta. HMS Aldenham palasi 17. elokuuta Välimeren laivaston alaisuuteen operaatio Dragoonin ensimmäisen vaiheen päätyttyä. Alus siirtyi Napolin kautta Adrianmerelle, jossa se liittyi laivueeseensa.[1]

HMS Aldenham suojasi alueen saattueita sekä tuki partisaanien taisteluita saksalaisia vastaan, kunnes se syyskuun lopulla siirrettiin Maltalle huollettavaksi. Alus siirrettiin 1. lokakuuta telakalle, josta palattuaan sille nousi Maltan laivastoaseman komentaja Tunisin vierailua varten. Alus palasi lokakuun lopulla Maltalle.[1]

Alus palasi marraskuussa Adrianmerelle laivueeseensa, jonka mukana se tuki taisteluita. Alus joutui räjähteillä varustetun moottoriveneiskun kohteeksi lähellä Lusspicoloa, mutta isku epäonnistui. Ollessaan levossa Anconassa se sai käskyn pysäyttää Saksan laivaston sairaala-alus Bonnin ja saattaa vallatun aluksen Anconaan tarkastettavaksi.[1]

HMS Aldenham ja HMS Atherstone tulittivat 9. joulukuuta Rabin saarta partisaaneja tukiessaan. Alukselle nousi 13. joulukuuta Virin lahdella partisaaniupseeri. Alukset tulittivat rannikkotykistönasemia Karlobagissa. Seuraavana päivänä partisaanit laskettiin maihin Pagissa (operaatio Exterminate). Alus laukaisi 14. joulukuuta paluumatkalla miinan Velebit Planinan edustalla. Se upposi nopeasti, jolloin ainoastaan 67 miehistön 189 jäsenestä pelastui.[1]

HMS Atherstone pelasti 65 ja maihinnousualus 12 sekä ML-1162 kumpikin yhden. Alus oli toisen maailmansodan viimeinen Kuninkaallisen laivaston menettämä hävittäjä ja ainoastaan Vapaan Ranskan laivaston La Combattante upposi aluksen jälkeen Euroopan vesillä.[1]

Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joseph Mansergh Palmer 18. marraskuuta 1941 – 23. maaliskuuta 1942
  • Henry Alexander Stuart-Menteth 23. maaliskuuta 1942 – 7. lokakuuta 1943
  • John Ivor Jones, DSO, DSC 7. lokakuuta 1943 – 16. joulukuuta 1943
  • James Gerald Farrant 16. joulukuuta 1943 – 14. joulukuuta 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, JJ & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy – The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 30. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • English, John: The Hunts – A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Munro, Archie: The Winston Special – Troopships via the Cape 1940–1943. Cornwall: Maritime Books, 2006. ISBN 1-904459-20-X. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af Naval-history.net – HMS Aldenham
  2. English, John s. 17
  3. Munro, Archie s. 270
  4. a b English, John s. 29

Koordinaatit: 44°30′N, 014°45′E