HMS Abingdon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Abingdon
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Ailsa Shipbuilding Company, Troon
Kölinlasku 30. marraskuuta 1917
Laskettu vesille 11. kesäkuuta 1918
Palveluskäyttöön 6. marraskuuta 1918
Palveluskäytöstä myyty 1947, romutettu 1950
Tekniset tiedot
Uppouma 710 t
Pituus 70 m
Leveys 8,5 m
Syväys 2,4 m
Koneteho 2200 shp
Nopeus 16 solmua
Miehistöä 73
Aseistus 1 4" (102 mm) tykki
1 kahdentoista naulan tykki
2 kaksipiippuista .303" konekivääriä

HMS Abingdon (viirinumero N23 ja toukokuusta 1940 alkaen J23) Britannian Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan miinanraivaaja.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Abingdon palveli palvelukseen otettaessa Aegean meren laivueessa. Alus oli sijoitettuna 1919–1935 reserviin, jolloin sen sijoituspaikkana oli Malta. Alus liitettiin uudelleen palvelukseen otettaessa Kiinan asemalle 2. Miinanraivaajalaivueeseen. Alus poistettiin uudelleen palveluksesta huhtikuussa 1937 Singaporessa, jonne se sijoitettiin reservialuksena.[1]

HMS Abingdon palasi palvelukseen 28. elokuuta 1939 Singaporessa. Alus suoritti syyskuussa koeajoja ja valmistautui miinalaivueen johtajan tehtäviin Singaporessa. Laivueeseen liitettiin sen Singaporeen sijoitetut sisaralukset HMS Aberdare, HMS Bagshot, HMS Derby, HMS Fareham, HMS Harrow ja HMS Huntley.[1]

Alus määrättiin joulukuussa 1939 Maltalle. Se siirtyi alkuvuoden 1940 aikana Välimerelle. Aleksandriassa alus siirrettiin heinäkuuksi telakalle ja se saapui elokuussa Maltalle.[1]

HMS Abingdon raivasi vuoden lopun yhdessä HMS Fermoyn kanssa Maltan koillispuolella olevia italialaisia miinoitteita.[1]

HMS Abingdon raivasi tammikuussa 1941 Valettan sataman sisääntuloreittiä varmistaakseen turvallisen kulun satamaan ja sieltä pois. Saksan ilmavoimat pudotti helmikuussa satama-alueelle ensimmäiset akustisilla ja magneettisilla sytyttimillä varustetut miinat.[1]

HMS Abingdon vaurioitui 10. huhtikuuta 1941 akustisen miinan räjähtäessä. Alus siirrettiin telakalle seuraavana päivänä. Alus palasi palvelukseen kesäkuussa.[1]

HMS Abingdon jatkoi satamaan saapuvan liikenteen suojaamista. Alus raivasi 21. joulukuuta neljä miinaa apunaan kolme tilapäisraivaajaa. Se joutui 30. joulukuuta Junkers Ju 88 koneiden hyökkäyksen kohteeksi ja seuraavana päivänä kahden Me109:n tykkitulen kohteeksi, jolloin alus vaurioitui ja sen miehistöstä seitsemän haavoittui.[1][2]

Vuoden 1942 alusta miinanraivaus muutettiin yöllä tehtäväksi. Alus siirrettiin 28. tammikuuta telakalle huoltoon, jossa sille asennettiin myös yksi 20 millimetrin Oerlikon ilmatorjuntatykki. Se palasi palvelukseen helmikuussa.[1]

HMS Abingdon kärsi 1. huhtikuuta vaurioita ilmahyökkäyksessä ja se siirrettiin odottamaan pääsyä telakalle. Alus kärsi 5. huhtikuuta lisää vaurioita kahdesta lähelle osuneesta Italian ilmavoimien pudottamasta pommista, jolloin sen perä murtui. Alus oli ajettava matalikolle uppoamisen estämiseksi, missä se todettiin korjauskelvottomaksi.[1][2]

Toisen maailmansodan päätyttyä alus sijoitettiin poistolistalle ja se myytiin romutettavaksi 1950.[1][2]

Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arthur Ronald Farquhar, DSC 19. elokuuta 1939 – maaliskuu 1940
  • Graham Allen Simmers maaliskuu 1940 – 5. huhtikuuta 1942

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Colledge, JJ & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 2. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]