HMCS Huron

Wikipedia
Ohjattu sivulta HMCS Huron (G24)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMCS Huron
HMCS Huron
HMCS Huron
Canadian Blue Ensign 1957-1965.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Armstrong
Kölinlasku 15. heinäkuuta 1941
Laskettu vesille 25. kesäkuuta 1942
Palveluskäyttöön 28. heinäkuuta 1943
Palveluskäytöstä 20. huhtikuuta 1963
Tekniset tiedot
Uppouma 1880 t (kuiva)
2560 t (max)
Pituus 115 m
Leveys 11,13 m
Syväys 2,7 m
Koneteho 44000 hv
Nopeus 36 solmua (67 km/h)
Miehistöä 190
Aseistus 6 x 4,7" tykkiä kaksiputkisina CP Mk XIX -asennuksina
2 x 4" QF Mk XVI -tykkiä kaksiputkisena asennuksena
4 x QF 2 naulan ilmatorjuntatykkiä neliputkisena Mk VII asennuksena
4 x 21" (533 mm) torpedoputkea
2 x syvyyspomminheitintä ja 1 kisko

HMCS Huron (viirinumerot G24 ja vuodesta 1950 216) oli Kanadan laivaston Tribal-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa ja Korean sodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 5. huhtikuuta 1940 Vickers Armstrongilta Newcastlesta saman aikaisesti kolmen muun Kanadan laivastolle tilatun aluksen kanssa. Sen köli laskettiin 15. heinäkuuta 1941 Norjan operaatioiden ja Euroopan mantereelta tapahtuneiden vaurioiden korjaamisten viivästytettyä aluksen rakentamista. Alus laskettiin vesille 25. kesäkuuta 1942, jolloin se nimettiin huronien mukaan. Rakennustöiden aikana aluksen runkoa vahvistettiin , merivalvonta- ja tulenjohtotutkat asennettiin. Alus valmistui 28. heinäkuuta 1943, jolloin se liitettiin Kotilaivastoon.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMCS Huron aloitti elokuussa 1943 matkansa Scapa Flowhun koulutettavaksi koeajojen päätyttyä. Alus saattoi 12. elokuuta HMS Onslowin kanssa taistelulaiva HMS King George VI:n vierailulle Kotilaivastoon. Alus pelasti 26. elokuuta Orkneyn edustalla mereen pudonneen Blackburn Skuan lentäjän. Kouluksen päätyttyä alus liittyi 6. syyskuuta Kotilaivaston 3. Hävittäjälaivueeseen.[1]

Alus lähti 1. lokakuuta Murmanskiin HMS Onslaughtin ja HMCS Iroquoisin kanssa vieden täydennyksiä siellä oleville kuninkaallisen laivaston aluksille. Osaston suojana olivat risteilijä HMS London ja hävittäjä HMS Impulsive. Osaston saavuttua 6. lokakuuta määränpäähänsä niihin nousi neuvostodiplomaatteja kuljetettavaksi Britteinsaarille. Alusten saavuttua 11. lokakuuta Scapa Flowhun HMCS Huron kolaroi tankkerin kanssa, minkä vuoksi se siirrettiin seuraavana päivänä Leithiin korjattavaksi.[1]

Alus palasi 14. marraskuuta telakalta laivueeseensa. Se suojasi 18. marraskuuta saattuetta JW54A Kuolaan HMS Impulsiven, HMS Onslaughtin, HMS Orwellin, HMS Obduraten, HMCS Haidan ja HMCS Iroquoisin kanssa. Alus erkani 24. marraskuuta saattueesta sen saavuttua määränpäähänsä. Alus liittyi 26. marraskuuta palaavaan saattueeseen RA54B samojen alusten kanssa.[1]

HMCS Huron erkani 5. joulukuuta saattueesta palaten Scapa Flowhun muun suojueen kanssa. Alus liittyi 22. joulukuuta saattueeseen JW55. 25. joulukuuta suojausosastoa täydennettiin, kun saatiin tieto Saksan laivaston taisteluristeilijän 'Scharnhorstin aiheuttamasta uhasta. Alus erkani 29. joulukuuta saattueesta saavuttuaan Kuolan alueelle. Se liittyi 31. joulukuuta palaavaan saattueeseen RA55B.[1]

1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMCS Huron joutui 3. tammikuuta 1944 sukellusveneen maaliksi. Alus erkani 7. tammikuuta saattueesta RA55B suojueen mukana palaten Scapa Flowhun. Se irrotettiin 10. tammikuuta sisaralustensa HMCS Haidan ja HMCS Iroquoisin kanssa Kotilaivastosta ja ne siirrettiin Plymouthiin. Alus liittyi 26. tammikuuta Kuolaan matkaavaan saattueeseen JW56B HMS Magrattan, HMS Milnen, HMS Musketeerin, HMS Opportunen ja HMS Scourgen kanssa. Alus erkani 1. helmikuuta Kuolaan saavuttuaan saattueesta suojueen mukana.[1]

Alus liittyi 3. helmikuuta suojueen mukana palaavaan saattueeseen RA56, josta se erkani 9. helmikuuta saavuttuaan määränpäähänsä. Alus määrättiin seuraavana päivänä Plymouthiin sijoitettuun 10. hävittäjälaivueeseen korvaamaan HMCS Iroquois. Se liittyi 18. helmikuuta uuteen laivueeseensa, jonka muina aluksina olivat HMS Tartar, HMCS Iroquois ja HMCS Athabaskan. Aluksen saavuttua laivue sai 20. helmikuuta määräyksen osallistua suunniteltuun Normandian maihinnousuun.[1]

HMCS Huron osallistui maaliskuussa Plymouthista maihinnousuharjoituksiin sekä Ranskan rannikkoliikenteen häirintään. Alus suojasi 30. maaliskuuta HMS Brissendenin, HMS Tanatsiden ja HMCS Haidan kanssa risteilijöitä HMS Black Prince ja HMS Glasgow, jotka suorittivat tulitoimintaa Beaver harjoituksessa. Alus osallistui 12. huhtikuuta Needlesin länsipuolella HMCS Haidan ja HMS Tartarin kanssa suureen yhteistoimintaharjoitus Trouseriin, jossa hävittäjät harjoittelivat raskaiden yksiköiden suojaamista maihinnousun aikana.[1]

Alus liittyi 25. maaliskuuta HMS Black Princen, HMS Ashantin, HMCS Athabaskanin ja HMCS Haidan muodostamaan operaatio Tunnelin Force 26:een, jonka tehtävänä oli häiritä akselivaltojen meriliikennettä Biskajanlahdella. Seuraavana päivänä osasto joutui Ranskan rannikolla rannikkotykistön tuleen. Se kohtasi Saksan laivaston torpedoveneet T24, T27 ja T29, jotka olivat miinanlaskuoperaatiossa suojatessaan samalla rannikkosaattuetta. T29 upotettiin Ile de Basin pohjoispuolella tykkitulella ja kaksi muuta saksalaisalusta pääsi pakenemaan.[1]

HMCS Huron kolaroi paluumatkalla HMS Ashantin kanssa vaurioituen lievästi. Alus siirrettiin korjattavaksi telakalle, mistä se palasi palvelukseen 7. toukokuuta. Alus suojasi 20. toukokuuta HMS Bellonan, HMS Tartarin ja HMCS Haidan kanssa Ushantin pohjoispuolella operaatio Hostile 33:n miinanlaskussa olevaa miinalaiva HMS Apolloa. Alus suojasi kaksi päivää myöhemmin miinanlaskua Ile de Viergen edustalle operaatio Hostile 34:ssä ja 25. toukokuuta miinanlaskua Ushantin luoteispuolelle tehtyä miinanlaskua operaatio Hostile 40:ssä.[1]

Alus lähti 5. kesäkuuta laivueen mukana Plymouthista valvomaan Kanaalin saarten aluetta, missä tehtävässä se oli pari seuraavaa päivää. Alus siirrettiin 8. kesäkuuta uudelle partioalueelle estämään akselivaltojen alusten toimintaa maihinnousualuksia vastaan.[1]

Alukset muodostivat uudelleen Force 26:n aloittaessaan partioinnin alueellaan, kunnes ne saivat määräyksen siirtyä Bretagnen rannikon lähistölle. Alueella alusten tuli varoa miinoitteita, minkä vuoksi etäisyys rannikosta vaihteli viidestätoista kahteenkymmeneen mailiin. Osasto valvoi aluetta Ile de Basin ja Ile de Viergen välillä. 9. kesäkuuta alus sai tutkahavainnoin, jolloin osasto lähti tarkastamaan aluetta. Osasto kohtasi Saksan laivaston osaston, johon kuuluivat T24 sekä hävittäjät Z32, Z24 ja ZH1. Havaitessaan lähestyvät alukset saksalaisosasto vaihtoi kurssia laukaisten torpedoita.[1]

Force 26 avasi tykkitulen lähietäisyydeltä, jolloin Z32 vaurioitui pahoin ja se jouduttiin ajamaan uppoamisen estämiseksi Ilde de Basin rantaan. ZH1 upposi tykkitulessa ja HMS Ashantin laukaisemien torpedojen osuttua. Loput saksalaisalukset pakenivat paikalta vaurioituneina. Osasto palasi Plymouthiin.[1]

HMCS Huron lähti 12. kesäkuuta Plymouthista HMCS Haidan kanssa harhautusoperaatioon Kanaalin saarten eteläpuolelle ja Roches Douvresin itäpuolelle. Seuraavana päivänä aluksilla olleet viestimiehet lähettivät maihinnousua kuvaavia radioviestejä aluksilta. Osasto palasi Plymouthiin tehtävän suoritettuaan.[1]

14. kesäkuuta alus oli Plymouthissa valmiina tehtäviin Kanaalin alueella, mikäli akselivaltojen aluksista saataisiin havaintoja. Alus hinasi 2. heinäkuuta HMS Javelinin kanssa kolaroidessaan vaurioituneen HMS Eskimon Plymouthiin. Alus ja HMS Tartar taistelivat 8. heinäkuuta Saksan laivaston E-veneiden ja miinanraivaajien suojaamaa saattuetta vastaan.[1]

Alus määrättiin elokuussa huollettavaksi Kanadaan. Se lähti 13. elokuuta Halifaxiin, jossa se siirrettiin telakalle 27. heinäkuuta. Alus aloitti 12. marraskuuta huollon jälkeiset koeajot sekä aloitti valmistautumisen Britteinsaarille paluuseen. Alus saapui 28. marraskuuta Cardiffiin, jossa sille asennettiin uusi tyypin 276 tutka sekä pinta- ja ilmamaalien näyttölaite.[1]

1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMCS Huron aloitti 20. tammikuuta 1945 uuden järjestelmän testaamisen, minkä jälkeen se aloitti koulutuksen. Aluksen koulutus päättyi 10. helmikuuta, jolloin se liittyi lounaisen reitin alaisuuteen Plymouthissa. Alus siirrettiin maaliskuussa Kotilaivastoon suojaamaan raskaita yksiköitä ja se siirtyi 31. maaliskuuta Scapa Flowhun.[1]

Alus suojasi 15. huhtikuuta Kuolaan matkannutta saattuetta JW66, josta se erkani 25. huhtikuuta suojauksen mukana torjuakseen sukellusveneitä loppumatkalta. Alus liittyi 29. huhtikuuta palaavaan saattueeseen RA66, josta se erkani 8. toukokuuta Greenockissa. Alus palasi Scapa Flowhun Kotilaivaston muiden alusten mukana.[1]

Alus saattoi 16. toukokuuta HMCS Haidan kanssa risteilijä HMS Berwickin Trondheimiin, jonne osasto saapui seuraavana päivänä. Alus lähti 23. toukokuuta osaston mukana paluumatkalle Scapa Flowhun, jonne saavuttiin seuraavana päivänä. HMCS Huron ja HMCS Haida lähtivät 25. toukokuuta Scapa Flowsta Greenockiin, jonne ne saapuivat seuraavana päivänä kohdaten HMCS Iroquoisin.[1]

Alus määrättiin Kanadaan paluun jälkeen liittymään Brittiläiseen Tyynenmeren laivastoon. Se lähti 4. kesäkuuta muiden Kanadan alusten mukana Greenockista Halifaxiin, jonne ne saapuivat 10. kesäkuuta. Heinäkuun alus oli telakalla valmistautumassa palvelukseen Tyynellä valtamerellä.[1]

Aluksen huolto keskeytettiin 14. elokuuta ja se poistettiin palveluksesta vielä elokuun aikana. Alus siirrettiin reserviin, mistä se palasi palvelukseen huollettuna helmikuussa 1950. Alus palveli seuraavana vuonna kuusi kuukautta Kansainyhteisön osastossa Korean rannikolla, kun se palasi tehtävästä se siirrettiin telakalle muutettavaksi sukellusveneidentorjuntafregatiksi.[1]

HMCS Huron palasi telakalta palvelukseen 1953, jolloin se samalla määrättiin palaamaan koulutuksen jälkeen Korean rannikolle. Se palasi Kanadaan 1954 huollettavaksi Halifaxin telakalla, mistä palattuaan lokakuussa se palasi Korean rannikolle.[1]

HMCS Huronin X paikkaan sijoitettu tykkitorni Royal Military Collegen pihalla Kanadassa.

Alus palasi maaliskuussa 1955 HAlifaxiin. Seuraavien kahdeksan vuoden aikana alus osallistui Naton harjoituksiin Atlantilla ja Välimerellä, kunnes se siirrettiin reserviin huhtikuussa 1964. Se siirrettiin vielä samana vuonna poistolistalle ja alus myytiin 28. kesäkuuta 1965 Speziaan Italiaan, jonne se saapui romutettavaksi elokuussa hinattuna.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMCS Huron.
  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]