H. Rider Haggard

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henry Rider Haggard
H. Rider Haggard: Kuolematon kuningatar, Riksin sarja (Porvoo 1960) Kustantaja: WSOY.

Henry Rider Haggard, (22. kesäkuuta 1856 Bradenham, Norfolk, Britannia – 14. toukokuuta 1925 Lontoo) oli brittiläinen kirjailija, jonka seikkailuromaanien tapahtumat sijoittuvat eksoottisiin maisemiin ja sisältävät usein yliluonnollisia tapahtumia.

Haggard teki laajoja matkoja esimerkiksi Islantiin, Egyptiin ja Etelä-Afrikkaan. Matkoilta hän on saanut aiheet useimpiin teoksiinsa, kuten King Solomon’s mines (1885, suom. 1908), Allan Quatermain (1887) ; Cetewayo and his white neighbours (2. pain. 1889), She, a history of adventure (1887), Cleopatra (1889), Beatrice (1890). Hänen teoksiaan haittaa ulkokohtaisuus, mutta uusromanttisena ilmiönä niitä on kuitenkin pidetty jo ilmestymisaikoinaan kiinnostavina.[1]

Vaikka Haggardin romaanit puolustavat usein vahvasti brittiläisen imperiumin siirtomaavaltaa, ne sisältävät ymmärtämystä siirtomaiden alkuperäistä väestöä kohtaan. Tästä on esimerkki Kukuanalandin oikeamielinen kuningas Ignosi Haggardin tunnetuimmassa teoksessa, romaanissa Kuningas Salomon kaivokset (myös nimellä Kuningas Salomonin kaivokset).

Monien Haggardin romaanien päähenkilönä on seikkailija Allan Quatermain, jonka toverina on zulukafferisoturi Umslopogaas. Romaanin Valkoinen metsästäjä suomalaisen painoksen (1922) esipuheessa sanotaan:

»Allan Quatermain, tuo pieni, hintelä, hiukan nilkuttava valkoinen metsästäjä, edustaa rotunsa henkistä ylemmyyttä, siveellistä kuntoa, rehellisyyttä ja oikeamielisyyttä, kylmäverisyyttä ja tyyntä harkintaa, siis ominaisuuksia, jotka ovat tai joiden ainakin pitäisi olla jokaisen valkoisen gentlemannin tunnusmerkkejä; Umslopogaas taas on kiteyttänyt itseensä koko villin rotunsa hyveet: rehellisyyden, vääjäämättömän urhoollisuuden, raa’an ja hurjan alkuperäisen voiman.»

Esipuheessa verrataan parivaljakkoa J. Fenimore Cooperin Nahkasukka-sarjan seikkailijapariin Natty Bumppo ja Chingachcook.

Haggard teki tunnetuksi niin sanotut kadonnut maailma -kertomukset, ja hänen vaikutuksensa tieteiskirjallisuuteen ja fantasiaan on ollut merkittävä. Kuolemattoman kuningattaren päähenkilö Ayesha mainittiin Sigmund Freudin Unien tulkinnassa ja Carl Jungin kirjoituksissa naisen perustyyppinä.

Haggardin vähemmän tunnettuun tuotantoon kuuluu muun muassa romaani Israelin kuu, joka pohjautuu toiseen Mooseksen kirjaan ja kertoo raamatullisesta ajasta, jolloin Israelin kansa oli joutunut orjuuteen Egyptiin.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H. Rider Haggard: Valkoinen metsästäjä: Allanin nuoruus ja ensimmäiset seikkailut Afrikan erämaissa. Kustannusosakeyhtiö Kirja (Helsinki 1922). Kansitaiteilija tuntematon. Kirjailijan nimikirjain on kannessa väärin, R. pitäisi olla H.
  • Atsteekkien päämies, Pori: Porilaisen kirjapaino 1895. Nuorisoseuran kirjasto, n:o 336.
    • Atsteekkien päämies, Pori: Otto Andersin 1896
  • Kuningas Salomonin aarteet, N.Y. Mills 1896. (King Solomon’s Mines, 1885)lähde?
    • 2.laitos: Kuningas Salomonin kaivokset, Brooklyn, (N. Y.): Suomalais-amerikkalainen kustannusyhtiö 1897
  • Sumujen kansa, Mikkeli: Blomfelt 1898.
  • Tarina kolmesta leijonasta, suom. Saimi Järnefelt, Helsinki: Otava 1899
  • Kuningas Salomon kaivokset, Otava 1908 Pääskysen kirjasto, n:o 2.
  • Maailman sydän. (Heart of the World, 1895.) Helsinki: Uuden Suomettaren oy 1915
  • Israelin kuu: kertomus 2:sta Moseksen kirjasta (Moon of Israel: A Tale of the Exodus, 1918.), Helsinki: Kirja 1919
  • Buuritytön tarina (Marie), suomentanut Jalmari Nieminen, Helsinki: Ahjo 1920. Sarja: Ahjon ajanvietelukemisto, 17.
  • Valkoinen metsästäjä. (Allan’s Wife, 1889.), suom. O. E. N[yman]. WSOY 1922
  • Valkoinen metsästäjä: Allanin nuoruus ja ensimmäiset seikkailut Afrikan erämaissa (She and Allan, 1921.), Helsinki: Kirja 1922
  • Kuolematon kuningatar, suom. O. E. N[yman]. WSOY 1922
  • Musta sankari: Allanin ystävän Umslopogaas’in lapsuus ja nuoruuden vaiheet: kertomus zulukaffereista (Nada the Lily, 1. osa. 1891.), suom. O. E. N[yman], Helsinki: Kirja 1922
  • Susi-veikot: Umslopogaas’in Galaz’in seikkailuja: kertomus zulukaffereista (Nada the Lily, 1892.) 2.osa., suom. O. E. N[yman]. Helsinki: Kirja 1922 (Edellinen osa ilmestynyt nimellä ”Musta sankari”.)
  • Pyhä kukka: Allan Quatermain’in jännittävä seikkailu Afrikassa. (The Holy Flower, 1915.), Helsinki: Kirja 1923
  • Salattu maa: suurmetsästäjä Allan Quatermain’in seikkailuja Keski-Afrikassa (Allan Quatermain, 1887.), suom. O. E. N[yman]. Helsinki: Kirja 1923 viimeisenä numerona sarjaan ”Valkoinen metsästäjä” ja sisältää kuvauksen Allan’in ja Umslopogaas’in kuolemasta.
  • Maivan kosto; suomentanut Eino Kaltimo. Helsinki: Kansanvalta 1925
  • Musta ja valkea sydän (Black Heart and White Heart); suom. Yrjö Talma. Helsinki: Kansanvalta 1925. Sarja: Hyvää ajanvietettä, 5.
    • Musta ja valkea sydän (Black Heart and White Heart); suom. Yrjö Talma. Valkeakoski: Tiberius kirjat 2020 ISBN 978-952-7351-13-0
  • Kuningas Salomon kaivokset; mukaellen suomentanut Anni Swan. Otava 1927 (Nuorten kirjoja, Uusi sarja, 7)
  • Kummitus: seikkailuromaani. (Heu, Heu, or the Monster, 1924.); suomentanut Jalmari Sauli. Helsinki: Otava 1928
  • Kuolematon kuningatar (She: a history of adventure); englannin kielestä suom. O. E. N[yman]. Porvoo: WSOY 1933. Sarja: Kymmenen markan romaaneja, [4
  • Kuningas Salomon kaivokset (King Salomon’s mines), suom. Hilkka Koskiluoma. Mikkeli: Tammi 1948. Sarja: Tammen poikien sarja, 2
Novelli
  • Muutos, suom. Raimo Nikkonen, julkaisussa: Portti 2/1997 Tampere: Tampereen Science Fiction Seura R.Y 1997

Allan Quatermain -kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuningas Salomon kaivokset (1885)
  • Salattu maa (1887)
  • Valkoinen metsästäjä (1889)
  • Maivan kosto (1888)
  • Buuritytön tarina (1912)
  • Pyhä kukka (1915)
  • Valkoinen metsästäjä ja kuolematon kuningatar (1920)
  • Kummitus (1924)

Sarja Parhaita nuorison kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Israelin kuu. (Moon of Israel: A Tale of the Exodus, 1918.) Parhaita nuorison kirjoja -sarja. Kirja 1919.
  • Kuningas Salomonin aarteet. (King Solomon’s Mines, 1885 (N.Y. Mills 1896).)
    • 2.laitos: Kuningas Salomonin kaivokset. Suomalais-amerikkalainen kustannusyhtiö 1897.
  • Kuolematon kuningatar. (She, 1887.) Suom. O. E. Nyman. Parhaita nuorison kirjoja -sarja. Kirja 1922.
  • Musta sankari. (Nada the Lily, 1891.) 1. osa. Suom. O. E. Nyman. Parhaita nuorison kirjoja -sarja. Kirja 1922.
  • Susiveikot. (Nada the Lily, 1892.) 2.osa. Suom. O. E. Nyman. Parhaita nuorison kirjoja -sarja. Kirja 1922.
  • Pyhä kukka. (The Holy Flower, 1915.) Suom. O. E. Nyman. Parhaita nuorison kirjoja -sarja. Kirja 1923.
  • Salattu maa. (Allan Quatermain, 1887.) Suom. O. E. Nyman. Parhaita nuorison kirjoja -sarja. Kirja 1923.
  • Valkoinen metsästäjä. (Allan’s Wife, 1889.) Parhaita nuorison kirjoja -sarja. Kirja 1922.
  • Valkoinen metsästäjä ja kuolematon kuningatar. (She and Allan, 1921.) Parhaita nuorison kirjoja -sarja. Kirja 1922.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Haggard, Henry Rider, Tietosanakirja osa 3, palsta 1, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]