Gustaf de Laval

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gustav de Laval vuonna 1875

Carl Gustaf Patrik de Laval (9. toukokuu 1845 - 2. helmikuu 1913) oli ruotsalainen insinööri ja keksijä, joka teki tärkeitä parannuksia höyryturbiiniin ja meijerikoneisiin. Hän oli Ruotsin tuotteliaimpia keksijöitä 1800-luvulla.

Elämänkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustaf de Laval syntyi Orsan kunnassa Taalainmaalla. Hän kirjautui KTH:n vuonna 1863 ja valmistui koneinsinööriksi 1866, jonka jälkeen hän jatkoi vielä vuonna 1867 Uppsalan yliopistossa. Tämän jälkeen kaivosyhtiö Stora Kopparberg palkkasi hänet. Sieltä hän palasi Uppsalan Yliopistoon vuonna 1867 ja väitteli tohtoriksi 1872. Tämän jälkeen hän oli töissä Georgsmarienhüttessä sijaitsevalla rautaruukilla Saksassa.[1] De Lavalista tuli Ruotsin akatemian jäsen vuonna 1886. Hän oli menestyksekäs insinöörinä ja käynnisti useita liikeyrityksiä. Liikemiehenä hän oli rahan käytön suhteen jopa niin huoleton, että hänen kuolemansa jälkeen hänen leskensä joutui konkurssiin.[2] Hänet valittiin Ruotsin valtiopäiville 1888-1890 silloisen kaksikamarisen järjestelmän alahuoneeseen (andra kammaren) ja myöhemmin hänestä tuli ylähuoneen (första kammaren) jäsen. Gustaf de Laval kuoli Tukholmassa vuonna 1912 67 vuoden iässä.[1]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laval-suutin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1882 de Laval esitteli oman höyryturbiinikonseptinsa.[3] ja vuonna 1887 hän rakensi pienen höyryturbiinin esitelläkseen sitä. Vuonna 1890 de Laval kehitti suuttimen nostaakseen höyryn nopeuden yli äänennopeuden saadakseen käyttöön höyryn liike-energian paine-energian sijasta. Nykyisin laval-suutinta käytetään rakettimoottoreissa. Laval-turbiini voi toimia aina 30'000 rpm nopeudella. Turbiinin akseli oli asennettu pitkälle joustavalle akselille laakerien ollessa kaukana toisistaan turbiinin eri puolilla. Koska turbiinia ei voitu tasapainottaa täydellisesti, joustava akseli salli pienen epätasapainon laakerien vahingoittumatta. Turbiinin korkea kierrosnopeus vaati myös kehittämään uuden tyyppisen alennusvaihteen, jonka periaate on yhä käytössä. Koska tuon ajan materiaalit eivät olleet riittävän lujia kestääkseen suuria keskipakovoimia, turbiinin tuotto oli rajallista ja suuria lämpövoimalaitosten sähkögeneraattoreita pyöritetään nykyään pääasiassa Charles Parson kehittämällä höyryturbiiniratkaisulla.[3]

de Laval separaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustaf de Laval oli merkittävä meijerikoneiden kehittäjä, kuten sentrifugi-periaatteella toimivan maito-kerma-separaattorin parannukset Wilhelm Lefeldtin keksintöön ja varhainen lypsykone, joka patentoitiin ensimmäisenä vuonna 1894. Tämän keksinnön kaupallinen hyödyntäminen onnistui vasta de Lavalin kuoleman jälkeen vuonna 1918. Yhdessä Oscar Lamm'in kanssa de Laval perusti vuonna 1883 Ab Separator-nimisen yrityksen, joka vuodesta 1963 toimi Alfa Laval-nimellä ja on nykyään osa Tetra Laval-konsernia ja toimii DeLaval-nimellä.

Gustaf de Laval kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Anderson.J.D, Modern compressible flow, Mcgraw Hills, third edition.
  2. de Laval yrittäjänä (ruotsiksi)/
  3. a b Vaclav Smil (2005). Creating the Twentieth Century: Technical Innovations of 1867-1914 and Their Lasting Impact. Oxford University Press, 62. ISBN 0195168747. Viitattu 2009-01-03. 
  4. [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alfa Laval - Alfa Laval virallinen sivu
  • DeLaval - DeLaval virallinen sivu
  • DeLaval - DeLaval-sivu maatalouskoneiden historia sivustolla