Gustaf Nyström
Carl Gustaf Nyström (21. tammikuuta 1856 Helsinki – 30. joulukuuta 1917 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti sekä Teknillisen korkeakoulun rehtori ja arkkitehtuurin professori.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nyström valmistui arkkitehdiksi Suomen polyteknillisestä koulusta vuonna 1876. Hän oli yksi ensimmäisistä oppilaitoksen kouluttamista arkkitehdeista. Talven 1878–1879 hän opiskeli tehtaanjohtokunnan stipendiaattina arkkitehtuuria Wienissä. Nyström harjoitteli opettajansa Frans Sjöströmin arkkitehtitoimistossa ja tämän kuoleman 1885 jälkeen Nyströmistä tuli opettaja kouluun, joka oli 1879 vaihtanut nimensä Polyteknilliseksi opistoksi. Hän opetti aluksi rakennuskonstruktiota ja vuodesta 1885 hän oli rakennustaiteen vanhempi opettaja. Nyströmistä tuli professori 1896, ja hänen virkansa oli Suomen ensimmäinen arkkitehtuurin professuuri. Polyteknillisestä opistosta tuli 1908 Teknillinen korkeakoulu Nyströmin toimiessa oppilaitoksen rehtorina.[1] Tyyliltään hän edusti uusrenessanssia. Turun taidemuseo on tosin selvästi kansallisromanttinen.
Nyströmin suunnittelemia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- koristeelliset puutalot Helsingissä uran alkuvaiheessa
- Annankadun kansakoulu, Helsinki 1881
- Atlas-liiketalo, Aleksanterinkatu Helsinki
- Helsingin Vanha kauppahalli 1889
- Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan Palmusali 1889
- Helsingin yliopiston anatomisen laitoksen lisärakennus 1890
- Valtionarkisto 1890
- Säätytalo 1891
- Helsingin talvipuutarha 1893
- Designmuseo (alkujaan Läroverket för gossar och flickor) 1894
- Dahlströmin palatsi 1895
- Turun kauppahalli 1896
- Helsingin yliopiston anatomisen laitoksen toinen lisärakennus 1897
- Porin pakka- ja vaakahuoneen laajennus (nykyinen Porin taidemuseo) 1897
- Suomen Yhdyspankin talo, Helsinki 1898, Aleksanterinkatu 36 B
- Turun taidemuseo 1900
- Tampereen ylioppilastalo (alkujaan Suomen Yhdyspankin talo) 1901, Kauppakatu 10
- Helsingin Kasvimuseo 1903
- Kallon majakka, Mäntyluoto 1903
- Kajaanin rautatieasema 1904
- Helsingin yliopiston fysiikan laitos 1910
- Naisten kirurginen klinikka, Pietari 1912
- Katajanokan tulli- ja pakkahuone, Helsinki 1901
- Hangon voimakasiini
- Helsingin yliopiston kirjaston Rotunda
- Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Lisäksi muun muassa Suomen Pankin konttorit Viipurissa, Kotkassa (nykyinen Kotkan Oikeustalo 1909), Porissa ja Turussa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Vilhelm Helander: ”Nyström, Gustaf (1856–1917)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 275–277. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jokinen, Teppo – Ripatti, Anna – Lukkarinen, Ville: Arvorakennusten arkkitehti: Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana. Helsinki: Parvs, 2020. ISBN 978-952-7226-64-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gustaf Nyström Wikimedia Commonsissa
- Rakennustaiteen museon esittely Nyströmistä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvia Nyströmin Helsinkiin tekemistä rakennuksista. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Nyström, Gustaf hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
