Gudea (hallitsija)
Sumerinkielistä sanastoa: lugal = suuri ihminen, kuningas, mahtikaupunkien Urin ja Nippurin hallitsijoiden arvonimi. ensi = kaupunkiruhtinas, jolla oli oma pieni armeija. Girsu = paikannimi, Lagašin kaupungin ydinkeskustan nimi[1]
Gudea oli mesopotamialaisen Lagašin kaupungin ensi eli hallitsija. Hänen hallituskautensa on ajoitettu vuosiin 2144–2124 ennen ajanlaskun alkua.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gudea ei todennäköisesti ollut syntyjään kaupunkilainen. Hän oli mennyt naimisiin kaupungin hallitsijan Ninallan (hallisijana 2164–2144 eaa.) tyttären kanssa ja päässyt näin hoviin. Toisten aikansa kaupunkiruhtinaiden tapaan hän ei koskaan mainitse ylempää herraansa, Urin kuningasta Šulgia, joka kerskui olevansa koko Sumerin kuningas. Gudealla vaikuttaakin olleen melko itsenäinen asema, ja hän kävi omia sotia itäisessä Tigrismaassa silloisen Elamin rajalla sijainnutta Anšania vastaan.[2]
Saamaansa sotasaalista Gudea käytti rakentamiseen. Piirtokirjoituksissaan hän kertoo hankkineensa rakennusaineita paitsi Anšanista, Tilmunista (nyk. Bahrain), setripuita Amanuksesta, kallisarvoisia kiviä Syyriasta ja kultaa Arabiasta. Mitä hän antoi vaihtotavarana, ei ole tiedossa. Lisäksi hän kertoo hallitsevansa 216 000 alamaista.[3]
Piirtokirjoituksissaan, jotka ovat tyyliltään runollisia, Gudea antaa kuvan hallitsijasta, joka on tyyliltään kokonaan toisenlainen kuin aikansa kerskuvat itsevaltiaat. Hänen mukaansa ihmisen velvollisuus on palvella jumalia. Unissaan hän saa käskyn rakentaa temppeleitä. Peruskiven laskemisjuhlassa Gudea teki jotain ennenkuulumatonta: hän teki kaikkein hankalimmat työt. Temppelin rakennustöitä hän kuvaili ylpeänä, että ketään ei lyöty, ei edes orjaa eikä orjatarta. [3]
Kun temppeli oli valmis, juhlittiin seitsemän päivää. Orjat olivat isäntiensä ja emäntiensä rinnalla. ja köyhä ja rikas nukkuivat rinnakkain. Jumalien palvelemisen ohella Gudea piti ihmisen velvollisuutena ja autuutena työn tekemistä.[4]
Nuolenpääkirjoituksissa Gudea kertoo, että Lagašin kaupungin todellinen hallitsija on paikkakunnan nimikkojumala Ningirsu. Gudea uskoi näkyihin ja enteisiin, kuten itämailla on yleistä. Unessa Ningirsu ilmaisi tahtonsa Gudealle ja antoi ohjeet temppelirakennusten koristelutöistä sekä uusien monumentaalisten temppelien rakentamisesta Lagašin kaupungin keskustaan. Kaupunkilaisten velvollisuus oli auttaa temppelien rakentamisessa tai muuten he vetäisivät päälleen kirouksen.[5] Gudea uhrasi eläimiä Ningirsu-jumalan temppelissä. Nyljettyään lampaan tai vuohen hän otti taljan makuualustakseen, suitsutti palavaa sypressipuuta suitsutusastiassa ja kävi nukkumaan temppelin lattialle toivoen saavansa unessa viestin jumalolennoilta.[6]
Gudean piirteet ovat säilyneet jälkipolville monissa säilyneissä patsaissa. Niissäkään hän ei esiinny sotaisana, vaan nöyränä jumalia palvelevana hallisijana. Hallitsijana Gudeaa seurasi hänen poikansa Ur- Ningirsu.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1, Egypti- Etu-Aasia. Helsinki: WSOY 1980.ISBN 951-0-09729-2
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Salonen, Armas. (1956). Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 18,24,25. Porvoo: WSOY.
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1, 369–370, 1980
- ↑ a b c Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1, 370, 1980
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1, 370- 371, 1980
- ↑ Salonen, Armas. (1956). Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 28,29. Porvoo: WSOY.
- ↑ Tallqvist, Knut. (1938). Kuu ja ihminen - kuu-uskomuksia ja kuunpalvontaa itämailla ja muualla, s. 96. Porvoo: WSOY.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gudea (hallitsija) Wikimedia Commonsissa
- Edzard, Dietz Otto: Gudea and His Dynasty. University of Toronto Press Incorporated. Toronto, Buffalo, London 1997