Grounded theory

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Grounded theory (GT) on tutkimusmenetelmä, joka yleensä liitetään laadulliseen tutkimukseen yhteiskuntatieteissä. Menetelmässä kehitetään teoriaa ilmiöstä aineistosta löytyvien havaintojen, niiden koodauksen ja järjestämisen kautta. Grounded theory -lähestymistapaa sovelletaan myös esimerkiksi kasvatustieteessä, evaluaatiotutkimuksessa, hoitotieteessä ja organisaatiotutkimuksessa.[1]

Menetelmän tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menetelmän kehittämisen aloittivat sosiologit Barney Glaser (s. 1930) ja Anselm Strauss (1916–1996). 1960-luvulla Glaser ja Strauss tutkivat kuolevia potilaita ja näiden tulkintaa omasta tilanteestaan; heidän yhteistyönsä tuloksena syntyi constant comparative method -työtapa ja kirja Awareness of Dying. Kehitetty menetelmä nimettiin grounded theoryksi teoksessa The Discovery of Grounded Theory (Glaser & Strauss 1967). Vaikka Glaser ja Strauss mainitaan menetelmän kehittäjiksi, heidän työnsä on paljossa velkaa Chicagon koulukuntaa edustavien tutkijoiden työlle sosiaalisten prosessien tutkimuksen kenttätyömenetelmien parissa.[2]

Grounded theory kehitettiin laadullisen tutkimuksen systematiikaksi ja nimi kertoo teorian luomisesta tutkimusdatan pohjalta, aineistolähtöisesti. Käsite on suomennettu ainakin nimellä ankkuroitu teoria.[3] Grounded theoryn periaatteita soveltamalla voidaan muodostaa tutkitusta ilmiöstä joko ad hoc (tiettyyn asetelmaan liittyvä) malli tai formaalimpi teoria.

Kehittäjien näkemysero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1967 julkaisusta lähtien Glaser ja Strauss olivat eri mieltä grounded theory -tutkimuksen tekemisestä. Ristiriita kävi ilmeiseksi Straussin julkaistua Qualitative Analysis for Social Scientists -teoksen vuonna 1987. Kolme vuotta myöhemmin Strauss julkaisi yhdessä Juliet Corbinin kanssa teoksen Basics of Qualitative Research: Grounded Theory Procedures and Techniques.

Glaser julkaisi vuonna 1992 kiistakirjoituksen, teoksen nimeltä Basics of Grounded Theory Analysis: Emergence vs Forcing, jossa hän pyrki osoittamaan luku luvulta erot oman näkemyksensä ja Straussin ja Corbinin näkemyksen välillä. Tämä GT-metodologian kahtiajako on vilkkaan akateemisen keskustelun kohteena.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gray 2009, 502
  2. Morse, Janice M. et al.: ”Tussles, Tensions and Resolutions (kirj. Janice M. Morse)”, Developing Grounded Theory: the Second Generation, s. 15. Walnut Creek (Ca.): Left Coast Press, 2009. ISBN 978-1-59874-193-3. (englanniksi)
  3. Kananen, Jorma: Kehittämistutkimus opinnäytetyönä, s. 119. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2012. ISBN 978-951-830-225-7.
  4. Morse, Janice M. et al.: Developing Grounded Theory: the Second Generation. Walnut Creek (Ca.): Left Coast Press, 2009. ISBN 978-1-59874-193-3. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Birks, Melanie & Mills, Jane: Grounded theory: a practical guide. Thousand Oaks (Calif.): Sage Publications, 2011. ISBN 978-1-84860-993-8. (englanniksi)
  • Glaser, Barney G. & Strauss, Anselm L.: The discovery of grounded theory : strategies for qualitative research. New York (N.Y.): Aldine de Gruyter, 1967. ISBN 0-202-30260-1. (englanniksi)
  • Glaser, Barney G.: Basics of Grounded Theory Analysis: Emergence vs. Forcing. Mill Valley (CA): Sociology Press, 1992. ISBN 1-884156-00-2. (englanniksi)
  • Gray, David E.: Doing Research in the Real World. 2nd edition. London: Sage Publications, 2009. ISBN 978-1-84787-337-8. (englanniksi)
  • Morse, Janice M. et al.: Developing Grounded Theory: the Second Generation. Walnut Creek (Ca.): Left Coast Press, 2009. ISBN 978-1-59874-193-3. (englanniksi)
  • Strauss, Anselm & Corbin, Juliet: Basics of qualitative research : techniques and procedures for developing grounded theory. Thousand Oaks: Sage, 1998. ISBN 0-8039-5940-0. (englanniksi)