Grisaille

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Andrea del Sarton Battesimo Della Gente, harmaalla ja ruskealla vuosina 1511-26 maalattu grisaillefresko Chiostro dello Scalzossa Firenzessä.
Leonardo da Vincin draperiatutkielma istuvaa figuuria varten, noin 1470. Temperamaalaus 26.6 x 23.3 cm, Louvre Pariisi.
Jean Auguste Dominique Ingres: Odalisque en Grisaille

Grisaille (grɪʼzaɪ, -ʼzeɪl; ranska: gris, harmaa, ranskan ääntäminen: /ɡʁi.zaj/) tarkoittaa maalaustapaa, jossa maalataan valöörejä painottaen harmaasävyillä mustasta valkoiseen, joskus ruskehtavilla sävyillä. Grisaille on 'harmaata harmaalle' -maalausta. Muita nimityksiä ovat harmaasävymaalaus.[1] Grisaille on monokromaattista eli yksiväristä maalausta, joskin monokromaattiset maalaukset eivät ole välttämättä mustavalkoisia tai valööreihin perustuvia.

Maalaustapaa käytetään monesti alusmaalauksena, jolloin päälle laseerataan läpikuultavia värikerroksia. Grisaillea on käytetty myös marmorin jäljittelemiseen.[2] Moderni esimerkki grisaillesta on Pablo Picasson maalaus Guernica.

Muussa kuin maalaustaiteessa grisaille on silkkisen tai puolisilkkisen kankaan nimitys.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisiä grisaille-maalauksia olivat sisterssiläisluostarien lasimaalaukset 1100-luvulla.[2] Grisaillea käytettiin paljon maalausten suunnittelussa ja alusmaalauksissa 1300-luvulla, ja alankomaalaisessa maalaustaiteessa 1400-luvulla. Erityisen suosittua grisaille oli Ranskassa 1800-luvulla.[4]

Alusmaalauksena käytettäessä grisaillessa maalataan ensin vaaleusasteet ja muodot. Kerrosmaalauksen toisessa vaiheessa lisätään kullekin alueelle halutut pintavärit. Värit ovat tavallisesti läpikuultavia lasuureja.[5]

Grisaillen uusi tuleminen ja manga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grisaille on tullut uudelleen muotiin nykyaikana. Grisaille-tekniikka helpottaa vaaleiden ja tummien alueiden suhteiden kuvaamista. Materiaalien vaikutus näkyy helpommin, samoin se, että hyvinkin vaaleassa pinnassa saattaa olla melko tummia kohtia ja tummissa pinnoissa hyvinkin vaaleita kohtia.[6]

Muun muassa manga-sarjakuvissa sovelletaan grisaillen tyyppistä työskentelyä kerrosmaalauksena. Aiheesta maalataan ensin valöörihahmotelma, jonka päälle lisätään lopulliset värit. Esimerkiksi Hiroki Mafuy käyttää tätä maalaustapaa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leena Valkeapää: Taidehistorian sanasto (PDF) 2003. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 8.8.2009.
  2. a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 186. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  3. Lauri Hendell-Auterinen, Mauno Jääskeläinen: Sivistyssanakirja 9. p., Otava 1964.
  4. Coloria: Harmaa
  5. Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 117. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja. ISBN 951-0-10053-6
  6. a b Reima Mäkinen: Mangan värit – Sarjakuvan värittäjän käsikirja. Lilith, 2009. ISBN 978-951-98810-3-4. s. 88