Griffithin koe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Frederick Griffithin vuonna 1928 suorittama koe oli yksi ensimmäisistä kokeista, joka osoitti bakteerien pystyvän siirtämään geneettistä informaatiota.

Griffith käytti kokeessaan kahta toisistaan hieman poikkeavaa pneumokokkiviljelmää, III-S-tyyppiä ("sileä") ja II-R-tyyppiä (”rosoinen”). III-S-tyypin bakteerit ympäröivät itsensä polysakkaridikuorella, joka suojaa bakteeria isännän immuunijärjestelmältä. II-R-tyypin bakteereilta tämä suojakerros puuttuu, ja isännän immuunijärjestelmä pystyy torjumaan bakteerit.

Kokeessa III-S-tyypin bakteerit tapettiin kuumentamalla ja jäljelle jääneet bakteerit sekoitettiin II-R-tyypin bakteereihin. Kummatkaan bakteereista eivät vahingoittaneet yksinään hiiriä, mutta yhdessä ne olivat tappavia koe-eläiminä olleille hiirille. Griffith löysi kuolleitten hiirien verestä molempien bakteerityppien elossa olevia bakteereita. Griffith päätteli II-R-tyypin bakteerien "muuntuneen" tappaviksi III-S-tyypin bakteereiksi.

Nykyään tiedetään, että Griffithin havaitsema muuntuminen perustui itse asiassa III-S-tyypin bakteerien DNA:han. Vaikka III-S-tyypin bakteerit itse olivat kuolleet, niiden DNA oli selvinnyt kuumennuksesta ja II-R-tyypin bakteerit olivat ottaneet sen käyttöönsä. III-S-tyypin DNA sisältää suojaavan polysakkaridikuoren muodostavat geenit. Kokeessa esiin tulleen toiminnan selittivät täsmällisesti Osvald Avery, Colin McLeod ja Maclyn McCarty sekä Alfred Hershey ja Martha Chase kokeissaan.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Griffith's experiment
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.